Luc 17

1 Jésus dit aussi à ses disciples: Il ne peut se faire qu'il n'arrive des scandales; toutefois, malheur à celui par qui ils arrivent.

Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!

2 Il vaudrait mieux pour lui qu'on lui mît au cou une meule de moulin, et qu'on le jetât dans la mer, que de scandaliser un de ces petits.

Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.

3 Prenez garde à vous. Si ton frère t'a offensé, reprends-le; et s'il se repent, pardonne-lui.

Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.

4 Et s'il t'a offensé sept fois le jour, et que sept fois le jour il revienne vers toi, et dise: Je me repens; pardonne-lui.

Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.

5 Et les apôtres dirent au Seigneur: Augmente-nous la foi.

Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.

6 Et le Seigneur dit: Si vous aviez de la foi gros comme un grain de moutarde, vous diriez à ce sycomore: Déracine-toi, et te plante dans la mer; et il vous obéirait.

Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.

7 Qui de vous, ayant un serviteur qui laboure, ou qui paisse les troupeaux, lui dise aussitôt qu'il revient des champs:

Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?

8 Avance-toi et te mets à table. Ne lui dira-t-il pas plutôt: Prépare-moi à souper et ceins-toi, et me sers, jusqu'à ce que j'aie mangé et bu; et après cela tu mangeras et tu boiras.

Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?

9 Aura-t-il de l'obligation à ce serviteur, parce qu'il aura fait ce qui lui avait été commandé? Je ne le pense pas.

Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.

10 Vous de même, quand vous aurez fait tout ce qui vous est commandé, dites: Nous sommes des serviteurs inutiles, parce que nous n'avons fait que ce que nous étions obligés de faire.

Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.

11 Comme il allait à Jérusalem, il passait par le milieu de la Samarie et de la Galilée.

Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.

12 Et entrant dans un bourg, il rencontra dix hommes lépreux, qui se tenaient éloignés;

Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,

13 Et ils s'écrièrent: Jésus, Maître, aie pitié de nous!

Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!

14 Les ayant vus, il leur dit: Allez, et montrez-vous aux sacrificateurs. Et il arriva qu'en s'en allant, ils furent nettoyés.

Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.

15 Et l'un d'eux, voyant qu'il était guéri, revint glorifiant Dieu à haute voix.

Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,

16 Et il se jeta aux pieds de Jésus, le visage contre terre, lui rendant grâces.

Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.

17 Or, il était Samaritain. Jésus, prenant la parole, dit: Tous les dix n'ont-ils pas été guéris? Où sont donc les neuf autres?

Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?

18 Il ne s'est trouvé que cet étranger qui soit revenu donner gloire à Dieu.

Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.

19 Alors il lui dit: Lève-toi, va, ta foi t'a guéri.

Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.

20 Les pharisiens lui ayant demandé quand le règne de Dieu viendrait, il leur répondit: Le règne de Dieu ne viendra point avec éclat;

Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.

21 Et on ne dira point: Le voici ici, ou: Le voilà là; car voici, le règne de Dieu est au milieu de vous.

Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.

22 Et il dit aux disciples: Des jours viendront où vous désirerez de voir l'un des jours du Fils de l'homme, et vous ne le verrez point.

Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.

23 Et l'on vous dira: Le voici ici, ou: Le voilà là; n'y allez point, et ne les suivez point.

Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.

24 Car comme l'éclair flamboyant brille d'une extrémité du ciel à l'autre, ainsi paraîtra le Fils de l'homme en son jour.

Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.

25 Mais il faut auparavant qu'il souffre beaucoup et qu'il soit rejeté par cette génération.

Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.

26 Et ce qui arriva du temps de Noé, arrivera de même au temps du Fils de l'homme:

Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.

27 On mangeait, on buvait, on prenait et on donnait en mariage, jusqu'au jour où Noé entra dans l'arche; et le déluge vint qui les fit tous périr.

He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.

28 C'est encore ce qui arriva du temps de Lot: On mangeait, on buvait, on achetait, on vendait, on plantait et on bâtissait;

Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.

29 Mais le jour que Lot sortit de Sodome, une pluie de feu et de soufre tomba du ciel, qui les fit tous périr;

Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.

30 Il en sera de même au jour que le Fils de l'homme paraîtra.

Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.

31 En ce jour-là, que celui qui sera sur le toit, et qui aura ses meubles dans la maison, ne descende pas pour les emporter; et de même que celui qui est aux champs ne revienne pas en arrière.

Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.

32 Souvenez-vous de la femme de Lot.

Muistakaa Lotin emäntää.

33 Quiconque cherchera à sauver sa vie, la perdra; et quiconque la perdra, la retrouvera.

Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.

34 Je vous dis qu'en cette nuit, de deux personnes qui seront dans un même lit, l'une sera prise et l'autre laissée.

Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

35 De deux femmes qui moudront ensemble, l'une sera prise et l'autre laissée.

Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

36 De deux personnes qui seront aux champs, l'une sera prise et l'autre laissée.

Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.

37 Et répondant ils lui dirent: Où sera-ce, Seigneur? Et il leur dit: Où sera le corps mort, là s'assembleront les aigles.

Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.