Psaumes 109

1 Psaume de David, [donné] au maître chantre. Ô Dieu de ma louange, ne te tais point.

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene.

2 Car la bouche du méchant, et la bouche [remplie] de fraudes se sont ouvertes contre moi, [et] m'ont parlé, en usant d'une langue trompeuse.

Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,

3 Et des paroles pleines de haine m'ont environné, et ils me font la guerre sans cause.

Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.

4 Au lieu que je les aimais, ils ont été mes ennemis; mais moi, je n'ai fait que prier [en leur faveur].

Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.

5 Et ils m'ont rendu le mal pour le bien, et la haine pour l'amour que je leur portais.

He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä.

6 Etablis le méchant sur lui, et fais que l'adversaire se tienne à sa droite.

Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä.

7 Quand il sera jugé, fais qu'il soit déclaré méchant, et que sa prière soit regardée comme un crime.

Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.

8 Que sa vie soit courte, et qu'un autre prenne sa charge.

Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen.

9 Que ses enfants soient orphelins, et sa femme veuve;

Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski.

10 Et que ses enfants soient entièrement vagabonds, et qu'ils mendient et quêtent [en sortant] de leurs maisons détruites.

Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.

11 Que le créancier usant d'exaction attrape tout ce qui est à lui, et que les étrangers butinent tout son travail.

Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä.

12 Qu'il n'y ait personne qui étende sa compassion sur lui, et qu'il n'y ait personne qui ait pitié de ses orphelins.

Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.

13 Que sa postérité soit exposée à être retranchée; que leur nom soit effacé dans la race qui le suivra.

Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois.

14 Que l'iniquité de ses pères revienne en mémoire à l'Eternel, et que le péché de sa mère ne soit point effacé.

Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois.

15 Qu'ils soient continuellement devant l'Eternel; et qu'il retranche leur mémoire de la terre;

Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä,

16 Parce qu'il ne s'est point souvenu d'user de miséricorde, mais il a persécuté l'homme affligé et misérable, dont le cœur est brisé, et cela pour le faire mourir.

Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa.

17 Puisqu'il a aimé la malédiction, que la malédiction tombe sur lui; et parce qu'il n'a point pris plaisir à la bénédiction, que la bénédiction aussi s'éloigne de lui.

Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.

18 Et qu'il soit revêtu de malédiction comme de sa robe, et qu'elle entre dans son corps comme de l'eau, et dans ses os comme de l'huile.

Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

19 Qu'elle lui soit comme un vêtement dont il se couvre, et comme une ceinture, dont il se ceigne continuellement.

Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.

20 Telle soit de part l'Eternel la récompense de mes adversaires, et de ceux qui parlent mal de moi.

Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.

21 Mais toi, Eternel Seigneur, agis avec moi pour l'amour de ton Nom; [et] parce que ta miséricorde est tendre, délivre-moi.

Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.

22 Car je suis affligé et misérable, et mon cœur est blessé au-dedans de moi.

Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.

23 Je m'en vais comme l'ombre quand elle décline, et je suis chassé comme une sauterelle.

Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat.

24 Mes genoux sont affaiblis par le jeûne, et ma chair s'est amaigrie, au lieu qu'elle était en bon point.

Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.

25 Encore leur suis-je en opprobre; quand ils me voient ils branlent la tête.

Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat.

26 Eternel mon Dieu! aide-moi, [et] délivre-moi selon ta miséricorde.

Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,

27 Afin qu'on connaisse que c'est ici ta main, et que toi, ô Eternel! tu as fait ceci.

Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.

28 Ils maudiront, mais tu béniras; ils s'élèveront, mais ils seront confus, et ton serviteur se réjouira.

Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.

29 Que mes adversaires soient revêtus de confusion, et couverts de leur honte comme d'un manteau.

Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella.

30 Je célébrerai hautement de ma bouche l'Eternel, et je le louerai au milieu de plusieurs nations.

Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa.

31 De ce qu'il se tient à la droite du misérable, pour le délivrer de ceux qui condamnent son âme.

Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.