Psaumes 69

1 Jusqu'à la Fin, psaume en répons, de David. Sauves-moi, ô mon Dieu, car les flots sont entrés jusqu'à mon âme.

Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.

2 Je suis enfoncé dans un abîme de fange où il n'y a point de fond; je suis plongé dans les profondeurs de la mer, et la tempête m'a submergé.

Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.

3 Je me suis fatigué à crier; ma voix s'est enrouée; mes yeux se sont éteints, quand j'ai mis mon espoir en Dieu.

Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.

4 Ceux qui me haïssent sans cause sont devenus plus nombreux que les cheveux de ma tête; mes ennemis, ceux qui me persécutent injustement, se sont fortifiés; j'ai payé ce que je n'avais point ravi.

Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

5 O Dieu, tu connais ma folie, et mes fautes ne te sont point cachées.

Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

6 Seigneur, Dieu des armées, que ceux qui t'attendent ne soient point humiliés en moi; ô Dieu d'Israël, que ceux qui te cherchent ne soient point en moi confondus.

Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

7 Car, pour l'amour de toi, j'ai supporté les outrages; la confusion a couvert ma face.

Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.

8 Je suis devenu un étranger pour mes frères, un inconnu pour les fils de ma mère.

Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.

9 Parce que le zèle de ta maison m'a dévoré, et que les injures de ceux qui t'outrageaient sont tombées sur moi.

Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.

10 Et j'ai dompté mon âme par le jeûne, et, par là, je me suis attiré des mépris.

Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.

11 Et j'ai pris pour vêtement un cilice, et me voilà devenu leur fable.

Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.

12 Les hommes assis vers la porte parlaient contre moi, et les buveurs de vin chantaient en me raillant.

Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

13 Et moi dans ma prière à toi, ô Seigneur, je disais: Mon Dieu, le temps de la bienveillance est venu; écoute-moi dans la plénitude de ta miséricorde, sauve-moi par ta vérité!

Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.

14 Retire-moi de la fange, afin que je n'y demeure point enfoncé; délivre- moi de mes ennemis et de la profondeur des eaux.

Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.

15 Qu'un flot soulevé par la tempête ne me submerge pas; que l'abîme ne m'engloutisse point; que la pierre du puits de l'abîme ne se ferme point sur moi.

Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.

16 Exauce-moi, Seigneur, car ta miséricorde est bonne; jette un regard sur moi dans l'abondance de ta compassion.

Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.

17 Ne détourne point ton visage de ton serviteur; je suis opprimé, exauce- moi promptement.

Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.

18 Considère mon âme et rachète-la; sauve-moi de mes ennemis.

Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.

19 Car tu connais leurs injures, et ma honte, et mon humiliation.

Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.

20 Tous ceux qui m'affligent sont en ta présence; mon âme s'est résignée aux opprobres et à la misère; j'ai attendu quelqu'un qui fût contristé avec moi, et nul n'est venu; j'ai cherché un consolateur, et je ne l'ai point trouvé.

Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.

21 Et ils m'ont donné du fiel pour nourriture, et dans ma soif ils m'ont abreuvé de vinaigre.

Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

22 Que leur table devienne pour eux un piège; qu'elle soit leur punition et leur scandale.

Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.

23 Que leurs yeux soient obscurcis et qu'ils ne voient plus; et que leur dos soit perpétuellement courbé.

Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.

24 Répands sur eux ton courroux; que le transport de ta colère les saisisse.

Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

25 Que leur maison des champs soit désolée, et que nul n'habite sous leur toit.

Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.

26 Parce qu'ils ont persécuté celui que tu as frappé, et qu'ils ont ajouté à la douleur de mes blessures.

Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

27 Impute-leur iniquité sur iniquité; qu'ils n'entrent pas en ta justice!

Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.

28 Qu'ils soient effacés du livre des vivants; qu'ils ne soient point inscrits parmi les justes.

Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.

29 Pour moi, je suis pauvre et désolé; mais la protection de ta face m'a sauvé.

Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

30 Je louerai dans mes cantiques le nom de mon Dieu; je le glorifierai en mes louanges.

niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

31 Et cela plaira à Dieu, plus qu'un jeune veau montrant des ongles et des cornes.

Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.

32 Que les pauvres voient et se réjouissent; cherchez Dieu, et vous vivrez.

Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.

33 Car le Seigneur a exaucé les indigents, et jamais n'a méprisé ceux qui sont ses captifs.

Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.

34 Qu'il soit loué des cieux, de la terre, de la mer, et de tous les êtres qui se meuvent en eux.

Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.

35 Car le Seigneur sauvera Sion, et les villes de la Judée seront édifiées, et des hommes les habiteront, et l'obtiendront pour héritage.

Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.

36 Et la postérité de ses serviteurs les possédera, et ceux qui aiment son nom y auront leurs demeures.

Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.