Michée 2
1 Ils se préparent des peines; même sur leurs couches, ils songent à faire le mal; ils le font, dès que le jour paraît, parce qu'ils n'ont pas élevé les mains vers Dieu.
Voi niitä, jotka vahinkoa ajattelevat, ja pahoja juonia vuoteissansa ahkeroitsevat! että he sen täyttäisivät kuin aamu valistaa; sillä heilläpä valta on.
2 Ils ont désiré des champs, et ils ont dépouillé des orphelins; ils ont opprimé des familles; ils ont pris l'un avec sa demeure, l'autre avec son héritage.
He ahnehtivat peltoja, jotka he väkivallalla ottavat, ja huoneita, jotka he omistavat; ja tekevät ylöllistä jokaisen huoneen kanssa ja jokaisen perinnön kanssa.
3 À cause de cela, le Seigneur a dit: Voilà que Je pense à me venger de cette tribu; vous ne relèverez plus la tête, et vous ne marcherez plus droit d'un pas superbe, parce que les temps sont mauvais.
Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä ajattelen tälle sukukunnalle pahaa, josta ei teidän pidä voiman vetää pois teidän kansaanne, eikä teidän pidä niin ylpiästi käymän; sillä paha aika tulee.
4 En ces jours-là, vous serez des sujets de fables, et l'on chantera sur vous une lamentation, disant: Nous sommes accablés de misère; la part de mon peuple a été mesurée au cordeau, et nul n'était là pour empêcher le ravisseur et le mettre en fuite, et nos champs ont été partagés.
Sillä ajalla pitää teistä sananlasku otettaman, ja surkia valitus valitettaman, sanoen: me olemme peräti hävitetyt; minun kansani osa on muutettu; kuinka hän meiltä pellot ottaa pois, ja ne jakaa.
5 À cause de cela, nul n'étendra plus le cordeau pour te faire ta part de terre. Dans l'Église du Seigneur,
Ja tosin ei teillä pidä osaa Herran seurakunnassa oleman.
6 ne versez point de larmes, et qu'on ne pleure point sur ces choses; car Il ne rétractera pas Ses reproches,
Ei teidän pidä (sanovat he) saarnaaman, muiden pitää saarnaaman; ei niiden pidä saarnaaman niinkuin te: emme niin ratki häpiään tule.
7 Celui qui dit: La maison de Jacob a irrité l'Esprit du Seigneur. N'est-ce point sa coutume? Les paroles du Seigneur ne sont-elles pas justes sur ce peuple? Et n'ont-elles pas cheminé avec droiture?
Niin Jakobin huone itsensä lohduttaa: luuletkos Herran hengen lyhennetyksi? eikö hänen näitä pitäisi tekemän? eikö minun puheeni ole hyvä sille, joka oikein vaeltaa?
8 Jadis Mon peuple s'est soulevé en ennemi contre Sa paix. On l'a écorché et on lui a enlevé la peau comme pour lui ôter l'espérance, dans les brisements de la guerre.
Mutta minun kansani on jo ennen tätä hankkinut niinkuin vihollinen; he ryöstävät sekä hameen että päällisvaatteen niinkuin sodassa niiltä, jotka suruttomasti vaeltavat.
9 Les chefs de Mon peuple seront précipités de leurs maisons de délices; et à cause de leurs mœurs perverses, ils ont été rejetés. Allez aux montagnes éternelles.
Te ajatte pois minun kansani vaimot kauniista huoneistansa, ja alati otatte pois heidän nuorukaisiltansa minun kaunistukseni.
10 Lève-toi et marche; car il n'est plus pour toi de repos à cause de ton impureté. Vous êtes perdus de corruption;
Sentähden nouskaat ja menkäät pois; sillä ette saa tässä olla; saastaisuutensa tähden pitää heidän armottomasti häviämän.
11 vous avez fui quand personne ne vous poursuivait. L'esprit du mal a produit le mensonge, il s'est infiltré en toi comme le vin et l'ivresse. Et voici ce qui arrivera: d'une goutte de sang de ce peuple,
Jos joku lipilaari olis ja valheen saarnaaja, (joka sanois: ) minä tahdon saarnata, kuinka teidän pitää viinaa ja väkevää juomaa juoman; senkaltainen saarnaaja olis tälle kansalle sovelias.
12 il en naîtra la réunion de Jacob et de toutes ses tribus; Je recueillerai avec amour les restes d'Israël, et Je les ferai retourner au même lieu. Comme des brebis dans l'angoisse, comme un menu troupeau au milieu de son parc, ils s'élanceront des contrées des hommes,
Mutta minä tahdon sinua, Jadob, kokonansa koota, ja jääneet Israelissa saattaa kokoon, ja tahdon heitä, niinkuin Botsran lauman, yhteen saattaa; niinkuin lauma pihatossa, niin myös sen pitää ihmisistä kopiseman.
13 à travers la brèche ouverte devant eux; ils en ont franchi l'ouverture, ils ont passé la porte par où ils étaient sortis; leur roi est devant eux, et le Seigneur sera le premier à leur tête.
Yksi särkiä pitää astuman ylös heidän edellänsä; heidän pitää särkemän lävitse, ja käymän portista ulos ja sisälle; ja heidän kuninkaansa pitää käymän heidän edellänsä, ja Herra kaikkein esin heitä.
