Job 23

1 Et Job reprenant dit:

Job vastasi ja sanoi:

2 Je sais que je puis prouver mon innocence; et mes gémissements ont rendu plus pesante encore la main du Seigneur.

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

3 Qui pourrait me dire où je le trouverais? J'irais lui demander jugement.

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

4 Je dirais comme je me juge moi-même, et ma bouche serait pleine de bonnes raisons.

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

5 Puissé-je apprendre les remèdes qu'il m'indiquerait! puissé-je ouïr ce qu'il aurait à me déclarer!

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

6 Mais il viendra à moi avec une force irrésistible; il ne me menacera même pas.

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

7 Toute vérité, toute preuve procèdent de lui; puisse-t-il enfin prononcer mon arrêt!

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

8 Si je prends sur lui l'avance, en un instant je ne suis plus; et les choses de la fin, qu'en sais-je?

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

9 Pendant qu'il passait à gauche, je ne l'ai point saisi; il embrasse l'horizon à droite et je ne le verrai pas.

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

10 Déjà il connaît ma voie; il m'a éprouvé comme on éprouve l'or.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

11 J'exécuterai ses commandements, j'ai toujours été attentif à les suivre et je ne me suis point écarté

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

12 De ses préceptes; je n'en ai rien omis; j'ai recueilli dans mon sein toutes ses paroles.

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

13 Et il m'a jugé comme vous voyez; qui le contredira? Ce qu'il a voulu, il l'a fait.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

14 C'est pourquoi j'ai eu hâte de le chercher; ses avertissements ont ramené ma pensée à lui.

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

15 Mais qu'il s'intéresse à moi sans apparaître; si je l'aperçois, son aspect me fait trembler.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

16 Dieu m'a amolli le cœur; le Tout-Puissant m'a troublé.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

17 J'ignorais que les ténèbres dussent venir, et une nuée sombre s'est étendue devant moi pour me le cacher.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.