Psalmien 94

1 Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.

Der Rache Gott, Jehovah, Gott der Rache, strahle hervor!

2 Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.

Erhebe Dich, Richter der Erde, Vergeltung gib zurück den Hochmütigen.

3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?

Wie lange sollen die Ungerechten, Jehovah, wie lange die Ungerechten jauchzen?

4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.

Sie lassen es hervorquellen, reden frech, von sich sprechen alle, die Unrecht tun.

5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.

Dein Volk zerstoßen sie, Jehovah, und bedrücken Dein Erbe.

6 He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.

Die Witwe und den Fremdling würgen sie und morden Waisen,

7 Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".

Und sprechen: Jah sieht es nicht, und Jakobs Gott merkt es nicht.

8 Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?

Merkt auf, ihr Unvernünftigen im Volk, und wann wollt ihr Narren klug werden?

9 Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?

Er, Der das Ohr gepflanzt, sollte Er nicht hören, Der das Auge bildete, nichts erblicken?

10 Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?

Der Völkerschaften züchtigt, sollte Er nicht rügen, Er, Der den Menschen Erkenntnis lehrt?

11 Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.

Jehovah kennt die Gedanken des Menschen, daß sie nichtig sind.

12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,

Selig der Mann, den Du, Jah, züchtigst, und den aus Deinem Gesetz Du lehrst.

13 antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!

Ihn zu beruhigen vor bösen Tagen, bis der Graben für den Ungerechten gegraben ist.

14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,

Denn Jehovah gibt Sein Volk nicht dahin und verläßt Sein Erbe nicht.

15 vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.

Denn zur Gerechtigkeit kehrt das Gericht zurück, und ihm folgen alle, die geraden Herzens sind.

16 Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?

Wer steht für mich wider die Bösen auf? Wer stellt sich für mich wider die, so Unrecht tun?

17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.

Wäre nicht Jehovah mein Beistand, um ein Weniges, so wohnte meine Seele in der Stille.

18 Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.

Spreche ich: Es wankt mein Fuß, so unterstützt, Jehovah, Deine Barmherzigkeit mich.

19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.

Wenn viel Bekümmernis ist in meinem Inneren, so ergötzen meine Seele Deine Tröstungen.

20 Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,

Ist Dir verbündet der Thron des Unheils, der Mühsal bildet wider die Satzung?

21 ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?

Sie rotten sich zusammen wider des Gerechten Seele, und verdammen unschuldiges Blut.

22 Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.

Doch ist Jehovah meine Burgfeste geworden und mein Gott der Fels meiner Zuversicht.

23 Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.

Ihr Unrecht gib ihnen zurück, und in ihrer Bosheit vertilge sie, es vertilge sie Jehovah, unser Gott.