Psalmien 90

1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.

Herr, Du warst unsere Wohnstätte in Geschlecht und Geschlecht.

2 Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.

Bevor die Berge geboren und die Erde und die Welt gestaltet wurden, bist Du Gott von Ewigkeit zu Ewigkeit.

3 Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot: "Palatkaa jälleen, te ihmisten lapset".

Du läßt den Menschen zurückkehren zum Zermalmten und sprichst: Kehret zurück, ihr Menschensöhne!

4 Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.

Denn tausend Jahre sind in Deinen Augen, wie der Tag, der gestrige, wenn er vorübergegangen ist, und wie eine Wache in der Nacht.

5 Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:

Du schwemmst sie dahin, sie sind im Schlaf; am Morgen sind sie wie das Gras, das emporsproßt.

6 aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.

Am Morgen blüht und sproßt es empor, am Abend ist es abgeschnitten und vertrocknet.

7 Sillä me hukumme sinun vihasi voimasta, ja sinun kiivastuksesi voimasta me häviämme pois.

Vor Deinem Zorn werden wir verzehrt, und vor Deinem Grimme werden wir bestürzt.

8 Meidän pahat tekomme sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen.

Du stellst vor Dich unsere Missetaten; was wir verborgen, in Deines Angesichtes Licht.

9 Niin kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.

Denn alle unsere Tage schwinden vor Deinem Wüten, wie ein Sinnen vollenden wir unsere Jahre.

10 Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.

Die Tage unserer Jahre sind ihrer siebzig Jahre, und wenn es hoch kommt achtzig Jahre, und ihr Umfang ist Mühsal und Unrecht, denn es eilt schleunig dahin, als flögen wir davon.

11 Kuka ajattelee sinun vihasi ankaruutta, sinun kiivauttasi, niin että hän sinua pelkäisi?

Wer kennt die Stärke Deines Zorns, und Deiner Furcht gemäß Dein Wüten?

12 Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.

Unsere Tage zu berechnen tue uns recht kund, daß wir darbringen ein Herz der Weisheit.

13 Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.

Jehovah, kehre zurück! Wie lange? Und lasse Dich es gereuen über Deinen Knecht.

14 Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme.

Sättige uns mit Deiner Barmherzigkeit am Morgen, daß wir jubeln und fröhlich sind alle unsere Tage.

15 Suo meidän iloita yhtä monta päivää, kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta, kuin olemme kovaa kokeneet.

Mache uns fröhlich gemäß den Tagen, da Du uns gedemütigt hast, gemäß den Jahren, da wir Böses sahen.

16 Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.

Dein Werk erscheine Deinen Knechten, und deine Ehre über ihren Söhnen!

17 Ja tulkoon osaksemme Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo menestyä meille kättemme työn; niin, suo menestyä meidän kättemme työn.

Daß auf uns sei die Lieblichkeit Jehovahs, unseres Gottes. Und festige unserer Hände Werk bei uns, festige Du unserer Hände Werk.