Psalmien 44
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
For the Chief Musician. By the sons of Korah. A contemplative psalm. We have heard with our ears, God; our fathers have told us what work you did in their days, in the days of old.
2 Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
You drove out the nations with your hand, but you planted them. You afflicted the peoples, but you spread them abroad.
3 Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
For they didn’t get the land in possession by their own sword, neither did their own arm save them; but your right hand, your arm, and the light of your face, because you were favourable to them.
4 Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
God, you are my King. Command victories for Jacob!
5 Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
Through you, we will push down our adversaries. Through your name, we will tread down those who rise up against us.
6 Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
For I will not trust in my bow, neither will my sword save me.
7 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
But you have saved us from our adversaries, and have shamed those who hate us.
8 Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
In God we have made our boast all day long. We will give thanks to your name forever. (Selah)
9 Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
But now you rejected us, and brought us to dishonour, and don’t go out with our armies.
10 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
You make us turn back from the adversary. Those who hate us take plunder for themselves.
11 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
You have made us like sheep for food, and have scattered us amongst the nations.
12 Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
You sell your people for nothing, and have gained nothing from their sale.
13 Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
You make us a reproach to our neighbours, a scoffing and a derision to those who are around us.
14 Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
You make us a byword amongst the nations, a shaking of the head amongst the peoples.
15 Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
All day long my dishonour is before me, and shame covers my face,
16 herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
at the taunt of one who reproaches and verbally abuses, because of the enemy and the avenger.
17 Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
All this has come on us, yet we haven’t forgotten you. We haven’t been false to your covenant.
18 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
Our heart has not turned back, neither have our steps strayed from your path,
19 Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
though you have crushed us in the haunt of jackals, and covered us with the shadow of death.
20 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
If we have forgotten the name of our God, or spread out our hands to a strange god,
21 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
won’t God search this out? For he knows the secrets of the heart.
22 Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
Yes, for your sake we are killed all day long. We are regarded as sheep for the slaughter.
23 Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
Wake up! Why do you sleep, Lord? Arise! Don’t reject us forever.
24 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
Why do you hide your face, and forget our affliction and our oppression?
25 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
For our soul is bowed down to the dust. Our body clings to the earth.
26 Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
Rise up to help us. Redeem us for your loving kindness’ sake.
