Psalmien 122

1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".

Ich bin froh, wenn sie zu mir sagen: Lasset uns gehen nach dem Hause Jehovahs!

2 Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

In deinen Toren stehen unsere Füße, o Jerusalem.

3 sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

Jerusalem, die gebaut ist wie eine Stadt, die für sich zusammengefügt ist in eins.

4 jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

Wo hinaufziehen die Stämme, die Stämme Jahs, ein Zeugnis für Israel, zu bekennen den Namen Jehovahs.

5 Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

Denn dort sitzen Throne zum Gericht, Throne von Davids Haus.

6 Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

Bittet um den Frieden Jerusalems. In Ruhe seien, die dich lieben.

7 Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

Friede sei in deiner Vormauer, Ruhe in deinen Palästen!

8 Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

Um meiner Brüder und Genossen willen laß mich doch reden: Friede sei in dir!

9 Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.

Um des Hauses Jehovahs unseres Gottes willen will ich dir Gutes suchen.