Psalmien 122

1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".

Ein Stufenlied, von David. - Mich freut es, sagen sie zu mir: "Laßt uns zum Haus des Herren wallen!

2 Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

Bald sollen unsere Füße stehen, Jerusalem, in deinen Toren."

3 sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

Jerusalem ist wieder aufgebaut als eine Stadt. Damit verbunden ist

4 jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

die heilige Pflicht für Israel, daß dorthin ziehn die Stämme, ja, des Herren Stämme, und dort des Herren Namen preisen.

5 Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

Dort stehen ja die Richterstühle, des Davidshauses Throne.

6 Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

Begrüßet so Jerusalem: "Mög's deinen Freunden wohl ergehen!

7 Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

In deinen Mauern herrsche Frieden und Sicherheit in deinen Burgen!"

8 Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

Um meiner Freunde, meiner Brüder willen, wünsch ich dir Heil und Segen:

9 Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.

Des Hauses unseres Herrn und Gottes wegen wünsch ich dir Wohlergehen."