Psalmien 119
1 Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!
Alef. Blagor poštenim na potu, kateri hodijo po postavi Gospodovi.
2 Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,
Blagor njim, ki hranijo pričanja njegova, ki ga iščejo iz vsega srca.
3 jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!
Kateri tudi ne delajo krivice, ampak hodijo po potih njegovih.
4 Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.
Ti si zapovedal ukaze svoje, da naj se spolnjujejo pridno.
5 Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!
O da bi bila pota moja obernena spolnjevat postave tvoje!
6 Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.
Tedaj se ne osramotim, ko bodem gledal vse zapovedi tvoje.
7 Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.
Slavil te bodem s pravim srcem; učil se sodbâ pravice tvoje.
8 Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.
Postave tvoje bodem spolnjeval, ne zapusti me tako!
9 Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.
Bet. Kako bode deček čistil stezo svojo? Držeč se je poleg besede tvoje.
10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.
Iz vsega srca svojega te iščem, ne daj, da izgrešim zapovedi tvoje.
11 Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.
V srci svojem hranim govor tvoj, da ne grešim zoper tebe.
12 Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.
Ti blagoslavljeni Gospod, uči me postave svoje.
13 Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.
Z ustnami svojimi preštevam vse pravice tvojih ust,
14 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Veselim se pota pričanj tvojih, kakor vseh zakladov.
15 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.
Zapovedi tvoje premišljujem in gledam steze tvoje.
16 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
V postavah tvojih se razveseljujem, besede tvoje ne zabim.
17 Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.
Gimel. Dobroto podéli hlapcu svojemu, dokler živim spolnjujem naj besedo tvojo.
18 Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.
Odgrni oči moje, da gledam čuda po zakonu tvojem.
19 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.
Tujec sem na tej zemlji, ne skrivaj mi zapovedi svojih.
20 Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.
Ginem od hrepenenja po pravicah tvojih vsak čas.
21 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.
Ti pogubljaš prevzetne, proklete, kateri izgrešajo zapovedi tvoje.
22 Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.
Odvali od mene sramoto in zaničevanje, ker hranim pričanja tvoja.
23 Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.
Tedaj prvaki sedé in govoré zoper mene, hlapec tvoj premišlja postave tvoje.
24 Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
Tedaj so pričanja tvoja razveseljevanja moja, svetovalci moji.
25 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.
Dalet. V prahu tiči življenje moje, živega me ohrani po besedi svoji.
26 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.
Pota svoja sem prešteval, in ti si me uslišal; úči me postave svoje.
27 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
Daj, da umem pot zapovedi tvojih, da premišljam čuda tvoja.
28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
Od otožnosti solzi duša moja, dvigni me po besedi svoji.
29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.
Krivičnosti pot odvrni od mene, in zakon svoj mi podéli milostno.
30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
Resnice pot volim, sodbe tvoje imam pred očmi.
31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.
Držim se pričanj tvojih, Gospod; ne daj, da se osramotim.
32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.
Po potih zapovedi tvojih bodem tekal, ko bodeš razširil srce moje.
33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.
He. Uči me, Gospod, postav tvojih pót, katero bodem hranil do konca.
34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
Daj, da umem, da hranim zakon tvoj, in da ga spolnjujem iz vsega srca.
35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.
Daj, da hodim po zapovedi tvojih poti, ker tá me razveseljuje.
36 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.
Nagni srce moje k postavam svojim, in ne k dobičku.
37 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.
Odvrni oči moje, da ne gledajo ničemurnosti; po potih tvojih daj da živim.
38 Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.
Stóri govor svoj hlapcu svojemu, kateri je vdan strahu pred teboj.
39 Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.
Odvrni sramoto mojo, katere se bojim, ker dobre so pravice tvoje.
40 Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.
Glej, ukazov tvojih želim, v pravici tvoji daj mi živeti.
41 Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,
Vav. Ko mi bodejo prišle milosti tvoje, Gospod; blaginja tvoja po govoru tvojem,
42 että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.
Odgovoril bodem njemu, ki me sramoti, kakor je; ker zaupanje imam v besedo tvojo.
43 Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.
Ali od ust mojih ne odvzemi besede svoje resnične; ker pravic tvojih čakam.
44 Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.
In spolnjeval bodem zakon tvoj vedno, vekomaj in vekomaj.
45 Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
In neprestano bodem hodil po sami širjavi, ker povelj tvojih iščem.
46 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.
In govoril bodem o pričanjih tvojih pred kralji, in ne bode me sram.
47 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.
In razveseljujoč se v zapovedih tvojih, katere ljubim,
48 Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.
Dvignil bodem roke svoje do povelj tvojih, katera ljubim, in premišljeval postave tvoje.
49 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
Zajin. Spomni se besede svoje s hlapcem svojim, o kateri si mi dal upanje.
50 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
To je tolažilo moje v bridkosti moji; da me govor tvoj oživlja.
51 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
Prevzetniki se mi posmehujejo silno, od postave tvoje ne zavijem.
52 Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.
Spominjam so sodbà tvojih od vekomaj, Gospod, in samega sebe tolažim.
53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
Vihar me grabi od krivičnih, ki zapuščajo zakon tvoj.
54 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.
Prepevanju predmet so mi postave tvoje v kraji popotovanj mojih.
55 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.
Ponoči se spominjam imena tvojega, Gospod; in zakon tvoj spolnjujem.
56 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.
To je tolažba meni, da hranim zapovedi tvoje.
57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
Het. Delež moj si, Gospod, pravim, da spolnjujem besede tvoje.
58 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
Obličje tvoje molim iz vsega srca svojega; milost mi izkaži po govoru svojem.
59 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.
Pota svoja premišljam, da obračam noge svoje po pričanjih tvojih.
60 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.
Hitim in se ne mudim spolnjevat zapovedi tvoje.
61 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.
Krdela krivičnih me plenijo, a postave tvoje ne zabim.
62 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.
O polunoči vstajam slavit te, zavoljo zapovedi tvojih pravičnih.
63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.
Tovariš sem vsem, kateri te česté in spolnjujejo povelja tvoja.
64 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.
Milosti tvoje, o Gospod, polna je zemlja; postave svoje me úči.
65 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.
Tet. Dobro si storil hlapcu svojemu, Gospod; po besedi svoji.
66 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.
Izvrstnost pameti in vednosti me úči; ker zapovedim tvojim verujem.
67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
Ko nisem še govoril, motil sem se; sedaj pa spolnjujem govor tvoj.
68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.
Dober si in dobrotljiv, úči me postave svoje.
69 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.
Ko zvijačo napravljajo zoper mene prevzetniki, jaz iz vsega srca hranim povelja tvoja.
70 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
Debelí se kakor z mastjo njih srce; jaz se zakona tvojega radujem.
71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
Na dobro mi je bila bridkost, da bi se učil postav tvojih.
72 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
Boljši mi je zakon tvojih ust nego mnogo tisoč zlatnikov in srebernikov.
73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
Jod. Roke tvoje so me naredile in napravile me; storí me razumnega, da se učim povelj tvojih.
74 Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
Boječi se tebe naj me vidijo ter se veselé, ker imam v besedi tvoji nado svojo.
75 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
Spoznavam, Gospod, da so pravične sodbe tvoje; in da si me v zvestobi ponižal.
76 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
Pridi skoraj milost tvoja, da me tolaži, po govoru tvojem s tvojim hlapcem.
77 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
Dojdejo naj mi usmiljenja tvoja, da živim; ker zakon je vse razveseljevanje moje.
78 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.
Osramoté se naj prevzetniki, ker mi hudo delajo po krivem, ko premišljujem povelja tvoja.
79 Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.
Povrnejo se naj k meni boječi se tebe in poznajoči pričanja tvoja.
80 Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.
Srce moje bode pošteno v postavah tvojih, da se ne osramotim.
81 Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
Kaf. Duša moja koperni po blaginji tvoji; v besedi tvoji imam nado.
82 Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"
Oči moje koperné po govoru tvojem, ko govorim: Kedaj me bodeš potolažil?
83 Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.
Dasì sem podoben mehu v dimu, postav tvojih nisem pozabil.
84 Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
Koliko bode dnî hlapca tvojega? Kedaj bodeš sodil nje, ki me preganjajo?
85 Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
Jame mi kopljejo prevzetniki, kateri se ne ravnajo po zakonu tvojem.
86 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
Vsa povelja tvoja zgolj resnica; po krivem me preganjajo, pomagaj mi.
87 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
Skoraj so me uničili vrženega na tla; jaz pa se nísem izneveril postavam tvojim.
88 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
Po milosti svoji ohrani me živega, da spolnjujem pričanja tvojih ust.
89 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
Lamed. Vekomaj, o Gospod, biva beseda tvoja v nebesih,
90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.
Od roda do roda zvestoba tvoja; ko si ustanavljal zemljo, stala je ona.
91 Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.
Po sodbah tvojih stoji vse še danes; ker vse ono služi tebi.
92 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.
Ako bi ne bil zakon tvoj vse razveseljevanje moje, zdavnaj že bi bil poginil v nadlogi svoji.
93 En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.
Vekomaj ne pozabim povelj tvojih, ker z njimi hraniš me živega.
94 Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
Tvoj sem, hrani me, ker povelj tvojih iščem.
95 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.
Ko me čakajo krivični, da me pogubé, pregledujem pričanja tvoja.
96 Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.
Sleherne popolnosti vidim da je konec; povelje tvoje pa je obširno silno.
97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
Mem. Kako ljubim zakon tvoj! ves dan je premišljevanje moje.
98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
Modrejšega od sovražnikov mojih me dela po poveljih tvojih; ker vekomaj mi je na strani.
99 Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.
Razumnejši postajam od vseh učenikov svojih; ker pričanja tvoja so premišljevanje moje.
100 Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.
Razumnejši sem od starcev, ker hranim povelja tvoja.
101 Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.
Od vsake hudobne steze zadržujem noge svoje, da spolnjujem besedo tvojo.
102 Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.
Od sodbâ tvojih se ne ganem, ker ti me učiš.
103 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.
Kako sladki so mojemu grlu govori tvoji! sladkejši od medú ustom mojim.
104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
Po poveljih tvojih sem razumen, zatorej sovražim vsako stezo krivičnosti.
105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.
Nun. Svetilo nogi moji je beseda tvoja, in poti moji luč.
106 Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.
Prisegel sem, kar bodem držal, da bodem spolnjeval pravične sodbe tvoje.
107 Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.
Ponižan sem silno, Gospod; živega me ohrani, po besedi svoji.
108 Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.
Prostovoljne daritve ust mojih sprejemaj, prosim, Gospod; in pravice svoje me úči.
109 Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.
Duša moja je vedno v roki moji; vendar ne zabim tvojega zakona.
110 Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
Mogočni krivičniki mi stavijo zanko, vendar od povelj tvojih ne zajdem.
111 Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
Pričanja tvoja imam vekomaj, ker so veselje mojemu srcu.
112 Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.
Srce svoje nagibljem, da spolnjuje postave tvoje, vekomaj, večno!
113 Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Sameh. Misli druge sovražim, zakon pa tvoj ljubim.
114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
Zatišje si moje in ščit moj; v besedi tvoji imam nado.
115 Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.
Umaknite se od mene, hudobni, da hranim ukaze svojega Boga.
116 Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
Podpiraj me po govoru svojem, da živim; in ne osramoti me v nadi moji.
117 Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.
Podpiraj me, da bodem otét, in da gledam vedno na postave tvoje.
118 Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.
Vse, kateri izgrešujejo postave tvoje, teptaš; ker krivična je njih zvijača.
119 Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
Kakor žlindro odpravljaš vse krivične sè zemlje; zatorej ljubim pričanja tvoja.
120 Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.
Od strahú pred teboj trepeče meso moje; tako me je strah tvojih sodbâ.
121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.
Hajin. Po sodbi delam in pravici; ne izročaj me njim, ki me stiskajo.
122 Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.
Porok bodi hlapcu svojemu na dobro; da me ne zatirajo prevzetni.
123 Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.
Oči moje koperné po blaginji tvoji, in po pravičnem govoru tvojem.
124 Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.
Ravnaj po milosti svoji s hlapcem svojim; in postave svoje me úči.
125 Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.
Hlapec sem tvoj, storí me razumnega, da spoznam pričanja tvoja.
126 On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.
Čas je, da dela Gospod; v nič dévajo zakon tvoj.
127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.
Zatorej bolj ljubim ukaze tvoje, ko zlato in sicer najčistejše.
128 Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.
Zato spoznavam vse ukaze za prave; vsako stezo krivičnosti sovražim.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.
Pe. Čudovita so pričanja tvoja; zatorej jih hrani duša moja.
130 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
Dohod besed tvojih razsvetljuje; z razumnostjo podučuje preproste.
131 Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.
Usta svoja raztezam in sopiham; ker želján sem ukazov tvojih.
132 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.
Ozri se v mé in storí mi milost; kakor je prav proti njim, kateri ljubijo ime tvoje.
133 Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.
Noge moje utrdi v govoru svojem, in ne daj da gospoduje kaka krivica z menoj.
134 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
Otmi me zatiranja ljudî, da spolnjujem postave tvoje.
135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.
Daj, da sveti tvoje obličje pred hlapcem tvojim; in úči me postave svoje.
136 Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.
Potoki vodâ tekó iz mojih oči, zaradi njih, ki ne spolnjujejo tvojega zakona.
137 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.
Sade. Pravičen si, Gospod, in raven v sodbah svojih.
138 Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.
Ukazal si pravična pričanja svoja, in silno zvesta.
139 Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.
Od gorečnosti svoje ginem, ker besede tvoje zabijo sovražniki moji.
140 Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.
Čist je govor tvoj močno; zatorej ga ljubi hlapec tvoj.
141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.
Majhen sem jaz in zaničevan; povelj tvojih ne zabim,
142 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
Pravice tvoje, vedne pravice, in postave tvoje resnične.
143 Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.
Zatiranje in stiska me obhajati; ukazi tvoji so razveseljevanje moje.
144 Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.
Pravica pričanj tvojih je vekomaj; razumnega me naredi, da živim.
145 Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.
Kof. Ko te kličem iz vsega srca, usliši me, Gospod, da hranim postave tvoje.
146 Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.
Ko te kličem, reši me, da spolnjujem pričanja tvoja.
147 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.
Préd te pridem v somraku, da vpijem; v besedo tvojo imam upanje.
148 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.
Oči moje prehitujejo straže, premišljat govor tvoj.
149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
Glas moj poslušaj po milosti svoji, Gospod; po sodbah svojih ohrani me živega,
150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
Ko se bližajo pregrehe učenci, ki so daleč od zakona tvojega,
151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
Blizu si, Gospod; in vsi ukazi tvoji so resnica.
152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
Zdavnaj vem o pričanjih tvojih, da si jih ustanovil vekomaj.
153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
Reš. Ozri se v nadlogo mojo, in reši me; ker zakona tvojega ne zabim.
154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
Prevzemi pravdo mojo in reši me; po govoru svojem ohrani me živega.
155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
Daleč od krivičnih bodi blaginja, ker ne iščejo postav tvojih.
156 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.
Usmiljenje tvoje je obilo, Gospod; po sodbah tvojih, ohrani me živega.
157 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.
Dasì je mnogo preganjalcev mojih in sovražnikov mojih, od pričanj tvojih ne krenem.
158 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.
Kakor hitro vidim izdajalce, mučim z gnjusom samega sebe, ker se ne držé govora tvojega.
159 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.
Glej, da ljubim povelja tvoja, Gospod; po milosti svoji ohrani me živega.
160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
Preblaga beseda tvoja je sama resnica; in vekomaj je vsaka pravična sodba tvoja.
161 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.
Šin. Ko me preganjajo po nedolžnem prvaki; boji se besede tvoje moje srce.
162 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.
Veselim se govora tvojega; kakor kdor je našel plen obilen.
163 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Krivičnost sovražim in studim, zakon tvoj ljubim.
164 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.
Sedemkrat te hvalim na dán za pravične sodbe tvoje.
165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
Velik mir imajo, kateri ljubijo zakon tvoj, in ní jim izpotike.
166 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.
Blaginje tvoje čakam, Gospod; in ukaze tvoje spolnjujem.
167 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.
Duša moja spolnjuje pričanja tvoja, in ljubim jih močno.
168 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
Povelja tvoja spolnjujem in pričanja tvoja, ker vsa pota moja so pred teboj.
169 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.
Tav. Vpitje moje se bližaj tvojemu obličju, Gospod; po besedi svoji naredi me umnega.
170 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.
Molitev moja pridi pred obličje tvoje; po govoru svojem otmi me.
171 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.
Hvala bodo vrela z ustnic mojih, ko me bodeš učil postave svoje.
172 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.
Jezik moj bode prepeval govor tvoj, da so prepravične vse zapovedi tvoje.
173 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.
V pomoč mi bodi na strani roka tvoja; ker volim povelja tvoja.
174 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.
Po blaginji tvoji hrepenim, Gospod; in zakon tvoj je vse razveseljevanje moje.
175 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.
Živi duša moja, da hvali tebe; in sodbe tvoje naj pomagajo meni.
176 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
Potikam se kakor ovca izgubljena, išči svojega hlapca; ker povelj tvojih ne zabim.
