Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Bekennet Jehovah, rufet Seinen Namen an! Macht Seine Taten kund unter den Völkern.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Singet Ihm, singt Psalmen, sinnet nach über alle Seine Wunder.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Rühmet euch des Namens Seiner Heiligkeit; es sei fröhlich das Herz derer, die Jehovah suchen.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Nach Jehovah fragt und nach Seiner Stärke; sucht beständig Sein Angesicht.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Gedenket Seiner Wunder, die Er getan, Seiner Wahrzeichen und der Gerichte Seines Mundes.
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
Ihr Samen Abrahams, Seines Knechtes, ihr Söhne Jakobs, Seine Auserwählten.
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
Er, Jehovah, ist unser Gott; auf der ganzen Erde sind Seine Gerichte.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
In Ewigkeit gedenkt Er Seines Bundes, des Wortes, das Er geboten, für tausend Geschlechter.
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
Den Er mit Abraham geschlossen, und Seines Schwures an Isaak.
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
Und Er ließ ihn erstehen für Jakob zur Satzung, für Israel zu ewigem Bunde.
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
Und sprach: Dir will Ich geben das Land Kanaan zur Schnur deines Erbes.
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
Als sie noch Leute gering an Zahl waren, nur wenige, und Fremdlinge darinnen,
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Von Völkerschaft zu Völkerschaft zogen sie, von einem Königreich zu einem anderen Volk.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
Er ließ keinen Menschen sie niederdrücken, und rügte Könige um sie.
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
Rührt nicht an Meine Gesalbten und tut Meinen Propheten nichts Böses.
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
Er rief den Hunger über das Land, Er brach jeglichen Stab des Brotes.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
Er sandte ihnen einen Mann voraus; zum Knechte ward Joseph verkauft.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
In Fußschellen zwangen sie seinen Fuß; in Eisen kam seine Seele,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
Bis zur Zeit, daß Sein Wort kam, Jehovahs Rede ihn läuterte.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
Der König sandte und ließ ihn los, der Herrscher der Völker, und tat ihm auf,
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
Er setzte ihn zum Herrn für sein Haus und zum Herrscher über all sein Besitztum.
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
Damit er nach seinem Willen binde seine Obersten, und weise mache seine Ältesten.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Und Israel kam nach Ägypten, und Jakob hielt sich auf als Fremdling im Lande Chams.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
Und Er machte Sein Volk sehr fruchtbar und zahlreicher, denn seine Dränger waren.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
Und Er verwandelte ihr Herz, Sein Volk zu hassen und wider Seine Knechte trüglich zu handeln.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Er sandte Mose, Seinen Knecht, und Aharon, den Er auserwählt hatte.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
Sie taten unter ihnen Seiner Zeichen Worte und Wahrzeichen im Lande Cham.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Er sandte Finsternis und es ward finster; und sie widersetzten sich Seinen Worten nicht.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
Er verwandelte in Blut ihre Wasser und ließ ihre Fische sterben.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Von Fröschen wimmelte ihr Land, in den Kammern ihrer Könige.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
Er sprach es und es kam der Arob, die Läuse in all ihrer Grenze.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
Ihre Platzregen machte Er zu Hagel, des Feuers Flammen in ihrem Land.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
Und ihren Weinstock schlug Er und ihren Feigenbaum, und brach den Baum an ihrer Grenze.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
Er sprach es und es kam die Heuschrecke und Grille sonder Zahl.
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
Und alles Kraut in ihrem Lande fraß sie, und fraß die Frucht ihres Bodens.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
Und Er schlug alle Erstgeburt in ihrem Lande, die Erstlinge all ihrer Vollkraft.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Und mit Silber und Gold brachte Er sie aus. Und keiner strauchelte in seinen Stämmen.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Ägypten ward fröhlich über ihren Auszug; denn Schauer vor ihnen war auf sie gefallen.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
Er breitete als Decke aus die Wolke, und Feuer, ihnen zu leuchten des Nachts.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
Er erbat sich es und Er ließ Wachteln kommen, und Er sättigte sie mit dem Brote der Himmel.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
Er tat den Felsen auf und es flossen Wasser, ein Fluß lief durch die Dürre.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
Denn Er gedachte des Wortes Seiner Heiligkeit an Abraham, Seinen Knecht.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
Und in Freuden führte Er Sein Volk aus, mit Lobpreisungen Seine Auserwählten.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
Und Er gab ihnen der Völkerschaften Lande, und die Mühsal der Volksstämme nahmen sie ein.
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
Auf daß sie hielten Seine Satzungen und bewahrten Seine Gesetze. Hallelujah!
