Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
The wisdom of women buildeth their house; but folly plucketh it down with her hands.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
He that walketh in his uprightness feareth Jehovah; but he that is perverted in his ways despiseth him.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
In the fool's mouth is a rod of pride; but the lips of the wise shall preserve them.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Where no oxen are, the crib is clean; but much increase is by the strength of the ox.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
A faithful witness will not lie; but a false witness uttereth lies.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
A scorner seeketh wisdom, and there is none [for him]; but knowledge is easy unto the intelligent.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Go from the presence of a foolish man, in whom thou perceivest not the lips of knowledge.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
The wisdom of the prudent is to discern his way; but the folly of the foolish is deceit.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
Fools make a mock at trespass; but for the upright there is favour.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
The heart knoweth its own bitterness, and a stranger doth not intermeddle with its joy.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
The house of the wicked shall be overthrown; but the tent of the upright shall flourish.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
There is a way that seemeth right unto a man, but the end thereof is the ways of death.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Even in laughter the heart is sorrowful, and the end of mirth is sadness.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
The backslider in heart shall be filled with his own ways, and the good man from what is in himself.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
The simple believeth every word; but the prudent [man] heedeth his going.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
A wise [man] feareth and departeth from evil; but the foolish is overbearing and confident.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
He that is soon angry dealeth foolishly, and a man of mischievous devices is hated.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
The simple inherit folly; but the prudent are crowned with knowledge.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
The evil bow before the good, and the wicked at the gates of the righteous [man].
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
He that is poor is hated even of his own neighbour; but the rich hath many friends.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
He that despiseth his neighbour sinneth; but he that is gracious to the afflicted, happy is he.
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Do they not err that devise evil? but loving-kindness and truth are for those that devise good.
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
In all labour there is profit; but the talk of the lips [tendeth] only to want.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
The crown of the wise is their riches; the folly of the foolish is folly.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
A true witness delivereth souls; but deceit uttereth lies.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
In the fear of Jehovah is strong confidence, and his children shall have a place of refuge.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
The fear of Jehovah is a fountain of life, to turn away from the snares of death.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
In the multitude of people is the king's glory; but in the lack of people is the ruin of a prince.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
He that is slow to anger is of great understanding; but he that is hasty of spirit exalteth folly.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
A sound heart is the life of the flesh; but envy the rottenness of the bones.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
He that oppresseth the poor reproacheth his Maker; but he that honoureth Him is gracious to the needy.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
The wicked is driven away by his evil-doing; but the righteous trusteth, [even] in his death.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Wisdom resteth in the heart of the intelligent [man]; but that which is in the foolish maketh itself known.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Righteousness exalteth a nation; but sin is a reproach to peoples.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
The king's favour is toward a wise servant; but his wrath is [against] him that causeth shame.
