Matteuksen 22
1 Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
Jesu go den pua ba mi kpanjama ki yedi:
2 "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
Tanpoli diema baa tie nani yaa bado n den hanbi o bijua potaajiema.
3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
O den soani o naacenba ban yini wan den yini yaaba laa potaajiema po, ama bi den yie baa cua.
4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
O go den soani naacentoaba ki yedi: Yin waani mani min yini yaaba ke n hanbi mi jiema ki gbeni, ki kodi n ne leni n yanwubiditi ki hanbi ki gbeni. Ban ji cua mi potaajiema po ne.
5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
Ama wan den yini yaaba yeni den fali o yiinu, ki fii ki gedi bi kaani, one n gedi o kuanu po, one mo o kpendu,
6 ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
yaaba n sieni mo den cuo o naacenba ki fiagi ba ki kpa ba.
7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
O bado pali den beni boncianla ke o soani o toatieba ke bi kpa laa nikpaba kuli ki sia bi dogu.
8 Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
Lanwani o den yedi naacentoaba: Mi potaajiema hanbi ki gbeni, ama min den yini yaaba naa pundi ki je ma.
9 Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
yin gedi mani ya sani n pia bi niba boncianla nni ki yini yin la yaaba kuli ban cua mi potaajiema po.
10 Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
bi naacenba yeni den kua i sani nni ki taani ban laa yaaba kuli, bi nibiadiba leni bi nihanba kuli, yeni mi potaajiema dieli den gbie bi niba.
11 Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
O bado n den kua ke o baa la yaaba n cua o yiini, o den la niyendo ke waa la mi potaajiema ya tiadi.
12 Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
O den yedi o: N danli, a tiani lede ki kua ne kaa la mi potaajiema ya tiadi? O joa yeni naa den baa ki guani o liba kuli.
13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
O bado den yedi naacenba: Loli mani o taana leni o buadi ki lu o niinnpo li biigili nni, a bubula leni mi ñincegima n baa ye naankani.
14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
Jesu den juodi ki yedi: Ban yini yaaba yaba, ma ban gandi yaaba wa.
15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.
Lanwani Falisieninba den fii ki foagidi ki ban juogi ban baa tieni maama ki dia Jesu ku madiagu ki cuo o.
16 Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.
Bi den soani o kani bi hoadikaaba leni o bado Elodo ya buakaaba ke bi yedi o: Canba, ti bani ke a tie moamoandaano, ki bangi bi niba U Tienu sanhoadima leni i moamoani, haa jie oba kuli, haa gagidi kelima bi niba n nua ke o tie maama po.
17 Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
Lani yaa po waani ti amo n sua yaala. Naani li pia u sanu tin pa Loma badiciamo Sesa li lubili bi, bi laa pia?
18 Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?
Jesu den bani bi nunfanbiadibu ki goa ki buali ba: Yinba pala lie danba ne, be n teni ke yi dia nni ku madiagu yeni?
19 Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.
Min la yin baa pa yaa ligi li lubili yeni? Bi den teni o li kujapienli.
20 Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
O den buali ba: Hme yaa nannanli leni hme yaa diani nne?
21 He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
Bi den goa ki yedi o: Sesa yaali yo. Lani o den yedi ba: Lanwani, pa mani Sesa, yaala n tie Sesa yaala, ki pa U Tienu mo, yaala n tie U Tienu yaa yaala.
22 Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.
Ban den gbadi o maguankaama, li pakili den cuo ba ke bi den fii ki ñani o kani ki ban caa.
23 Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
Landaali goga, Sadusieninba, yaaba n tua ke bi tinkpiba fiima ki ye, bi tianba den cua Jesu kani ki buali o i naa buali:
24 sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.
Canba, Musa den yedi: O nilo ya kpe kaa pia biga, o waalo n taa o kpepuoli ki baa o ciamo po u buolu.
25 Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.
To, ti siiga nni jaba lele den ye ki taa baayendo. O bonkpelo den taa o pua ki kpe. Wan ki den baa buolu yeni, o waalo den taa o kpepuoli.
26 Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.
Wani o bonlielo yeni moko den kpe kaa baa buolu, ke o bontaalo moko taa laa pua ke li tientieni yeni ki yaa caa hali o bonleleelo.
27 Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.
Bikuli n den kpekpe, o pua mo den yuandi ki kpe.
28 Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
Lanwani, bi tinkpiba fiima yogunu, bani bonba lele yeni siiga, o pua yeni nan baa tie hme yaa yua yo? Kelima bi niinni yendo yendo kuli den taa o ke o tua o pua.
29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
Jesu den goa ki yedi ba: Yi tudi kelima yii bani i Diani, yii bani U Tienu paaciamu mo.
30 Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.
Kelima bi tinkpiba fiima yogunu, bi jaba kan go taa puoba, puoba mo kan go kuni jaba, bi baa tie nani malekinba yeni tanpoli po.
31 Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:
Yaala n tie bi tinkpiba fiima yaa maama fuuli po mo, naani yii cogi U Tienu n yedi yaala ne:
32 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
N tie Abalahama Tienu, Isaaka Tienu leni Jakobo Tienu? To, U Tienu mo naa tie a kpiema Tienu ka, o tie yaaba n fo yaa Tienu yo.
33 Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
Ku niligu den gbadi Jesu bangima ke li paki ba.
34 Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;
Falisieninba n den gbadi ke Jesu mubini Sadusieninba ñoana, bi den taani o kani.
35 ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:
Bi siiga nni yendo yua n tie li balimaama bangikaciamo den buali o ki bua ki dia ku madiagu ki yedi o:
36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
Canba, li balimaama nni mile n cie?
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
Jesu den goa ki yedi o: Han bua o Diedo a Tienu leni a pali kuli, leni a miali kuli, li
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
balimaama nni mine n cie ki tie li mayuli.
39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
Yaama n hua ma mo ki naani leni ma tie mine: Han yaa bua a nisaalilielo nani han bua a yuli maama yeni.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
Li balimaama leni bi sawapuaba maama kuli maa laa maliedima po yo.
41 Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
Falisieniniba n den taani, Jesu den buali ba:
42 sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
Yi tama be yo U Tienu n Gandi Yua po? Bi den goa ki yedi o: O tie Dafidi bijua.
43 Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
Jesu den yedi ba: Li yaa tie yeni, li nan ga lede ke mi Fuoma den teni ke Dafidi maadi o maama ki yini o o Diedo, wan den yedi:
44 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
O Diedo den yedi n Diedo: Kali n jienu po hali min baa guli a yibalinba han hmaa ba.
45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"
Dafidi oba yini o o Diedo, li nan go ga lede ke o tie Dafidi bijua?
46 Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
oba kuli ki den fidi ki guani Jesu baa mayenma. Hali landaali mo oba kuli ki den pia papaali ki go buali o buali ba kuli.
