Luukkaan 8
1 Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa,
Ensuite, il alla de ville en ville et de village en village prêchant, et annonçant l'Évangile du Royaume de Dieu.
2 niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,
Avec lui étaient les douze et quelques femmes qui avaient été délivrées de mauvais Esprits, ou guéries de maladies: Marie, celle qu'on appelle Magdelaine, de laquelle étaient sortis sept démons;
3 ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa.
Jeanne, femme de Chouza, intendant d'Hérode; Suzanne, et beaucoup d'autres qui l'assistaient de leurs biens.
4 Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista hänen tykönsä, puhui hän vertauksella:
Comme il s'assemblait une foule énorme et que de toutes les villes on venait à lui, il dit cette parabole:
5 "Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.
«Le semeur est sorti pour semer sa semence; il jette sa semence, et des grains sont tombés le long du chemin; on les a foulés aux pieds; et les oiseaux du ciel les ont mangés.»
6 Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.
«D'autres sont tombés sur des pierres; ils ont levé, puis séché; ils n'avaient pas d'humidité.»
7 Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.
«D'autres grains sont tombés au milieu des épines, et en même temps ont crû les épines; et elles les ont étouffés.»
8 Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän." Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
«D'autres sont tombés dans la bonne terre; ils ont levé; ils ont porté du fruit au centuple.» Cela disant, il s'écriait: «Que celui qui a des oreilles pour entendre, entende!»
9 Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus merkitsi.
Ses disciples lui demandèrent ce que signifiait cette parabole.
10 Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.
Il répondit: «A vous il est donné de pénétrer les mystères du Royaume de Dieu, mais les autres ne les connaissent que par des paraboles, afin qu'ils voient sans voir et entendent sans comprendre.»
11 Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
«Voici le sens de cette parabole: «La semence, c'est la parole de Dieu.
12 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
Le long du chemin sont ceux qui ont écouté; mais ensuite vient le diable, qui enlève de leurs coeurs la parole, de peur qu'ils ne croient et ne soient sauvés.
13 Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.
Sur des pierres sont ceux qui, après avoir écouté la parole, l'ont accueillie avec joie; mais ils n'ont pas de racine; ils ont la foi momentanément et, au moment de l'épreuve, ils se retirent.»
14 Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
«La semence tombée parmi les épines représente ceux qui ont écouté la parole, et puis ils sont partis, et chez eux elle demeure stérile, étouffée par les soucis, par les richesses et par les plaisirs de la vie.»
15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.
«La semence tombée dans la bonne terre représente ceux qui retiennent dans un coeur excellent et bon la parole par eux entendue, et portent du fruit avec persévérance.»
16 Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.
«Personne, quand il allume une lampe, ne la recouvre d'un vase ou ne la pose sous un lit; on la place au contraire sur un pied-de-lampe, afin que ceux qui entrent voient la lumière.
17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
Car rien n'est caché qui ne doive être découvert, rien n'est secret qui ne doive être connu et mis au jour.
18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."
Prenez donc garde comment vous écoutez. Car à celui qui aura, il sera donné, et à celui qui n'aura pas, même ce qu'il croit avoir lui sera ôté.»
19 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat häntä tapaamaan, mutta eivät väentungokselta päässeet hänen tykönsä.
Sa mère et ses frères, étant venus le trouver, ne pouvaient, à cause de la foule, pénétrer jusqu'à lui.
20 Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinua".
On l'en prévint: «Ta mère et tes frères sont là dehors, qui voudraient te voir.»
21 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät".
Il répondit, par ces paroles: «Ma mère et mes frères, ce sont ceux-là, qui écoutent la parole de Dieu et qui la mettent en pratique.»
22 Niin tapahtui eräänä päivänä, että hän astui opetuslapsinensa venheeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen". Ja he lähtivät vesille.
Il monta, un jour, dans une barque avec ses disciples. «Faisons la traversée du lac», leur dit-il. Ils partirent.
23 Ja heidän purjehtiessaan hän nukkui. Mutta alas järvelle syöksyi myrskytuuli, ja venhe tuli vettä täyteen, ja he olivat vaarassa.
Tandis qu'ils naviguaient, Jésus s'endormit; et un tourbillon de vent s'abattit sur le lac; la barque s'emplissait d'eau; ils étaient en danger.
24 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.
Les disciples allèrent à lui, le réveillèrent, lui disant: «Maître, maître, nous périssons!» Il se leva, se mit à menacer le vent et les flots soulevés. Ils s'arrêtèrent; il se fit un calme.
25 Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"
Il leur dit alors: «Où est votre foi?» Terrifiés, ils l'admiraient et se disaient l'un à l'autre: «Qui donc est cet homme qui commande aux vents et aux flots, et à qui ils obéissent?»
26 Ja he purjehtivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä Galileaa.
Ils abordèrent au pays des Géraséniens, situé en face de la Galilée.
27 Ja kun hän oli noussut maihin, tuli häntä vastaan kaupungista mies, jossa oli riivaajia; ja hän ei ollut pitkään aikaan pukenut vaatteita ylleen eikä asunut huoneessa, vaan haudoissa.
Comme Jésus descendait à terre, vint à sa rencontre un homme de la ville, possédé par des démons. Il était depuis fort longtemps sans vêtements; il vivait en dehors de tout domicile; et demeurait dans les sépulcres.
28 Kun hän näki Jeesuksen, parkaisi hän ja lankesi maahan hänen eteensä ja huusi suurella äänellä: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua: älä minua vaivaa."
Apercevant Jésus, il tomba à ses pieds en jetant des cris, et dit de toutes ses forces: «Qu'y a-t-il entre moi et toi, Jésus, Fils du Dieu Très-Haut? Je t'en conjure, ne me torture point.»
29 Sillä hän oli käskemäisillään saastaista henkeä menemään ulos siitä miehestä. Sillä pitkät ajat se oli temponut häntä mukaansa; hänet oli sidottu kahleisiin ja jalkanuoriin, ja häntä oli vartioitu, mutta hän oli katkaissut siteet ja kulkeutunut riivaajan ajamana erämaihin.
En effet, Jésus commandait à l'Esprit impur de sortir de cet homme dont depuis très longtemps il s'était emparé. On l'attachait avec des chaînes, on lui mettait des fers aux pieds pour le retenir; il rompait tous les liens et le démon le poussait vers les lieux déserts. Jésus l'interrogea.
30 Niin Jeesus kysyi siltä sanoen: "Mikä on nimesi?" Hän vastasi: "Legio"; sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.
«Quel est ton nom?» lui dit-il. — Il répondit: «Légion.» Une quantité de démons étaient, en effet, entrés dans cet homme.
Ceux-ci supplièrent Jésus de ne pas ordonner qu'ils allassent à l'abîme, (Abyssos g12)
32 Niin siellä oli vuorella suuri sikalauma laitumella; ja ne pyysivät häntä, että hän antaisi heille luvan mennä sikoihin. Ja hän antoi niille luvan.
mais de leur permettre d'entrer dans un nombreux troupeau de pourceaux qui étaient là, paissant sur la montagne. Il le leur permit.
33 Niin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.
Les démons sortirent alors de l'homme et entrèrent dans les pourceaux et, d'une course impétueuse, le troupeau se précipita dans le lac et s'y noya.
34 Mutta nähtyään, mitä oli tapahtunut, paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa.
Voyant ce qui était arrivé, les gardeurs prirent la fuite et allèrent répandre la nouvelle dans la ville et dans les campagnes.
35 Niin kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja he tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessä; ja he peljästyivät.
Les habitants sortirent pour voir ce qui s'était passé. Ils s'approchèrent de Jésus; ils trouvèrent assis à ses pieds, avec ses vêtements, et plein de bon sens, l'homme de qui les démons étaient sortis. Cela leur fit peur.
36 Mutta silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.
Les témoins oculaires leur racontèrent comment le démoniaque avait été guéri.
37 Ja koko gerasalaisten seutukunnan kansa pyysi häntä poistumaan heidän luotansa, sillä suuri pelko oli vallannut heidät; niin hän astui venheeseen ja palasi takaisin.
Tout ce peuple du pays des Géraséniens pria alors Jésus de s'éloigner d'eux. En effet, ils étaient frappés de terreur. Il remonta donc dans la barque et s'en retourna.
38 Ja mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan. Mutta Jeesus lähetti hänet luotansa sanoen:
L'homme qui avait été délivré des démons lui demandait la permission de rester avec lui. Mais Jésus le congédia et lui dit:
39 "Palaja kotiisi ja kerro, kuinka suuria töitä Jumala on sinulle tehnyt". Ja hän meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria töitä Jeesus oli hänelle tehnyt.
«Retourne en ta maison, et raconte tout ce que Dieu t'a fait.» Cet homme partit, publiant par toute la ville ce que lui avait fait Jésus.
40 Kun Jeesus palasi, oli kansa häntä vastassa; sillä kaikki odottivat häntä.
A son retour, Jésus fut reçu par la foule; tous étaient à l’attendre.
41 Ja katso, silloin tuli mies, nimeltä Jairus, joka oli synagoogan esimies. Ja hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa,
A ce moment un homme nommé Jaïrus, qui était chef de la synagogue, vint se jeter à ses pieds, le suppliant d'entrer dans sa maison,
42 sillä hänellä oli tytär, ainoa lapsi, noin kaksitoistavuotias, ja se oli kuolemaisillaan. Mutta hänen sinne mennessään väentungos ahdisti häntä.
parce que sa fille unique, âgée de douze ans environ, se mourait.
43 Ja siellä oli nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut verenjuoksua ja lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa.
Il y allait pressé par la foule, lorsqu'une femme, malade d'une perte de sang depuis douze années, qui avait dépensé en médecins tout son avoir, sans qu'aucun d'eux eût pu la guérir,
44 Tämä lähestyi takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua, ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.
s'approcha par derrière et toucha la frange de son vêtement. Sa perte de sang s'arrêta immédiatement.
45 Ja Jeesus sanoi: "Kuka minuun koski?" Mutta kun kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan: "Mestari, väentungos ahdistaa ja pusertaa sinua".
Jésus demanda: «Qui est-ce qui m'a touché?» Tous s'en défendirent. «C'est la foule, maître, qui te presse, qui t'accable», lui dirent Pierre et ceux qui étaient avec luit.
46 Mutta Jeesus sanoi: "Joku minuun koski; sillä minä tunsin, että voimaa lähti minusta".
Jésus reprit: «Quelqu'un m'a touché, car j'ai senti qu'une vertu sortait de moi.»
47 Kun nainen näki, ettei hän pysynyt salassa, tuli hän vavisten, lankesi hänen eteensä ja ilmoitti kaiken kansan kuullen, mistä syystä hän oli koskenut häneen ja kuinka hän oli kohta tullut terveeksi.
Se voyant découverte, la femme, toute tremblante, vint se jeter à ses pieds et déclara devant tout le monde pourquoi elle l'avait touché, et comment elle avait été immédiatement guérie.
48 Niin hän sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
Et lui, il lui dit: «Ma fille, ta foi t'a guérie; va en paix.»
49 Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagoogan esimiehen kotoa ja sanoi: "Tyttäresi on kuollut; älä enää opettajaa vaivaa".
Comme il parlait encore, arriva quelqu'un de chez le chef de la synagogue disant: «Ta fille est morte, ne fatigue pas davantage le maître.»
50 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää; usko ainoastaan, niin hän paranee".
Jésus, entendant ces paroles, dit à Jaïrus: «Ne crains point, crois seulement, et elle sera sauvée.»
51 Ja kun hän tuli taloon, ei hän sallinut kenenkään muun käydä sisälle kanssaan kuin Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin sekä lapsen isän ja äidin.
Arrivé à la maison, il ne permit à personne d'entrer avec lui, sinon à Pierre, à Jean et à Jacques, ainsi qu'au père et à la mère de l'enfant.
52 Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat tyttöä. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut, vaan nukkuu".
Tous ceux qui étaient là pleuraient à haute voix et se lamentaient sur elle. Il leur dit: «Ne pleurez pas, elle n'est pas morte, mais elle dort.»
53 Niin he nauroivat häntä, tietäen tytön kuolleeksi.
Et on se moquait de lui; on savait bien qu'elle était morte.
54 Mutta hän tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: "Lapsi, nouse!"
Jésus, alors, lui saisit la main et prononça ces paroles: «Mon enfant, réveille-toi!» Et son esprit revint.
55 Niin hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti ylös; ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.
Elle se leva aussitôt, et Jésus commanda de lui donner à manger.
56 Ja hänen vanhempansa hämmästyivät; mutta Jeesus kielsi heitä kenellekään sanomasta, mitä oli tapahtunut.
Ses parents étaient transportés; mais il leur ordonna de ne dire à personne ce qui était arrivé.
