Luukkaan 8
1 Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa,
And it came to pass afterwards that He went through every city and village, preaching and declaring the good tidings of the kingdom of God: and the twelve were with Him;
2 niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,
and some women that had been cured of evil spirits and other infirmities, as Mary Magdalene, out of whom were cast seven demons,
3 ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa.
and Joanna the wife of Chuza Herod's steward, and Susanna, and many others, who assisted Him with their substance.
4 Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista hänen tykönsä, puhui hän vertauksella:
And when a great multitude was gathered together, of those that came to Him out of every city, He spake a parable saying,
5 "Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.
A sower went out to sow his seed, and as he was sowing, some fell by the way-side, and was trodden down, and the birds of the air devoured it.
6 Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.
And some fell upon stony ground, and as soon as it sprung up, it withered away, because it had no moisture.
7 Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.
And some fell among thorns, and the thorns sprang up with it and choked it.
8 Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän." Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
But some fell on good ground, and sprang up and yielded fruit an hundred-fold. And as He said these things He cried out, "He that hath ears to hear, let him hear."
9 Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus merkitsi.
And his disciples asked Him, what might be the meaning of this parable.
10 Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.
And He said, To you it is granted to know the mysteries of the kingdom of God: but I speak to others in parables, that in seeing they may not see, and hearing they may not understand.
11 Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
Now this is the meaning of the parable, The seed is the word of God:
12 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
and those by the way-side, are such as hear indeed; but then the devil cometh and taketh away the word from their hearts, least they should believe and be saved.
13 Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.
And those on stony-ground are such as when they hear, receive the word with joy; but have no root, and so believe only for a while, and in the time of trial fall away.
14 Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
And that which fell among thorns, are those who when they have heard the word go away and are choked with the cares and riches, and pleasures of life, and bring no fruit to perfection.
15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.
But that on the good ground, are those who having heard the word, retain it in a good and honest heart, and bring forth fruit with patience.
16 Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.
No man when he hath lighted a candle covereth it with a vessel, or putteth it under a couch; but setteth it on a candlestick, that they who come in may see the light.
17 Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
(For there is nothing secret, that shall not be made manifest: nor any thing concealed, which shall not be made known and come to light.)
18 Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."
Take heed therefore how ye hear: for whosoever improveth what he hath, to him shall more be given; and whosoever hath not, even what he seemeth to have shall be taken from him.
19 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat häntä tapaamaan, mutta eivät väentungokselta päässeet hänen tykönsä.
Now his mother and his brethren came to Him, and could not come at Him for the croud:
20 Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinua".
and it was told Him, Thy mother and thy brethren stand without desiring to see thee.
21 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät".
And He answered and said unto them, My mother and my brethren are these that hear the word of God and do it.
22 Niin tapahtui eräänä päivänä, että hän astui opetuslapsinensa venheeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen". Ja he lähtivät vesille.
And it came to pass on one of the days that He went into a ship, Himself and his disciples, and He said to them, Let us go over to the other side of the lake.
23 Ja heidän purjehtiessaan hän nukkui. Mutta alas järvelle syöksyi myrskytuuli, ja venhe tuli vettä täyteen, ja he olivat vaarassa.
And they launched forth: but as they were failing, He fell asleep: and a storm of wind came down upon the lake, and they were filled with water, and were in great danger.
24 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.
And they came to Him and awoke Him, saying, Master, master, we are perishing. Then He arose and rebuked the wind, and the raging of the water, and they ceased, and there was a calm.
25 Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"
And He said unto them, Where is your faith? But they were struck with awe and amazement, and said one to another, who is this? for He commandeth even the winds and the sea, and they obey Him.
26 Ja he purjehtivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä Galileaa.
And they sailed to the country of the Gadarenes, which is over against Galilee.
27 Ja kun hän oli noussut maihin, tuli häntä vastaan kaupungista mies, jossa oli riivaajia; ja hän ei ollut pitkään aikaan pukenut vaatteita ylleen eikä asunut huoneessa, vaan haudoissa.
And when He was landed, there met Him a man out of the city, who had been possessed by demons a long while, and wore no clothes, and abode in no dwelling but the tombs.
28 Kun hän näki Jeesuksen, parkaisi hän ja lankesi maahan hänen eteensä ja huusi suurella äänellä: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä rukoilen sinua: älä minua vaivaa."
But when he saw Jesus, he cried out and fell down to Him, and said with a loud voice, What have I to do with thee, Jesus, thou Son of the most high God? I beseech thee, do not torment me.
29 Sillä hän oli käskemäisillään saastaista henkeä menemään ulos siitä miehestä. Sillä pitkät ajat se oli temponut häntä mukaansa; hänet oli sidottu kahleisiin ja jalkanuoriin, ja häntä oli vartioitu, mutta hän oli katkaissut siteet ja kulkeutunut riivaajan ajamana erämaihin.
(For He commanded the impure spirit to come out of the man; which had oftentimes seized him so violently, that tho' he was bound with chains and fetters, yet he broke the bands asunder, and was driven by the demon into those lonely places.)
30 Niin Jeesus kysyi siltä sanoen: "Mikä on nimesi?" Hän vastasi: "Legio"; sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.
And Jesus asked him, saying, What is thy name? and he said, Legion: because many demons were entred into him.
And they besought Him that He would not command them to go into the abyss: (Abyssos g12)
32 Niin siellä oli vuorella suuri sikalauma laitumella; ja ne pyysivät häntä, että hän antaisi heille luvan mennä sikoihin. Ja hän antoi niille luvan.
but as there was there an herd of many swine feeding on the mountain, they intreated Him that He would suffer them to enter into them, and He permitted them.
33 Niin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.
So the demons went out of the man and entred into the swine: and the herd ran violently down the hill into the lake and were drowned.
34 Mutta nähtyään, mitä oli tapahtunut, paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa.
And when those that looked after them saw what was done they fled; and went and told it in city and country:
35 Niin kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja he tulivat Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa puettuna ja täydessä ymmärryksessä; ja he peljästyivät.
and the people went out to see what was done, and came to Jesus; and found the man, from whom the demons were gone out, sitting at the feet of Jesus, clothed and in his right mind:
36 Mutta silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut terveeksi.
and they were afraid, for those that saw it told them how the demoniac was healed.
37 Ja koko gerasalaisten seutukunnan kansa pyysi häntä poistumaan heidän luotansa, sillä suuri pelko oli vallannut heidät; niin hän astui venheeseen ja palasi takaisin.
And all the people of the country round about the Gadarenes desired Him to depart from them; for they were seized with great fear: and He went into the ship and returned.
38 Ja mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan. Mutta Jeesus lähetti hänet luotansa sanoen:
Now the man from whom the demons were gone out, prayed Him to let him be with Him: but Jesus sent him away,
39 "Palaja kotiisi ja kerro, kuinka suuria töitä Jumala on sinulle tehnyt". Ja hän meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka suuria töitä Jeesus oli hänelle tehnyt.
saying, Return home, and relate what God hath done for thee. So he went away publishing through the whole city what great things Jesus had done to him.
40 Kun Jeesus palasi, oli kansa häntä vastassa; sillä kaikki odottivat häntä.
And when Jesus returned, a great multitude of people received Him; for they were all waiting for Him.
41 Ja katso, silloin tuli mies, nimeltä Jairus, joka oli synagoogan esimies. Ja hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi häntä tulemaan kotiinsa,
And behold there came a man whose name was Jairus, a ruler of the synagogue, and he fell at the feet of Jesus, and intreated Him to come into his house:
42 sillä hänellä oli tytär, ainoa lapsi, noin kaksitoistavuotias, ja se oli kuolemaisillaan. Mutta hänen sinne mennessään väentungos ahdisti häntä.
for he had an only daughter, about twelve years old, and she was dying. (But as He was going, the people crouded Him:
43 Ja siellä oli nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut verenjuoksua ja lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä kukaan ollut voinut häntä parantaa.
and a woman who had been in a flux twelve years, and had spent her whole livelyhood upon physicians,
44 Tämä lähestyi takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua, ja heti hänen verenjuoksunsa asettui.
but could not be healed by any, came close behind Him and touched the hem of his garment, and immediately her flux was stopt.
45 Ja Jeesus sanoi: "Kuka minuun koski?" Mutta kun kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan: "Mestari, väentungos ahdistaa ja pusertaa sinua".
And Jesus said, Who touched me? When all denied it, Peter, and those that were with him, said, Sir, the multitudes throng and press thee, and dost thou ask, Who was it that touched me?
46 Mutta Jeesus sanoi: "Joku minuun koski; sillä minä tunsin, että voimaa lähti minusta".
And Jesus said, Somebody hath touched me: for I perceive a peculiar virtue is gone out of me.
47 Kun nainen näki, ettei hän pysynyt salassa, tuli hän vavisten, lankesi hänen eteensä ja ilmoitti kaiken kansan kuullen, mistä syystä hän oli koskenut häneen ja kuinka hän oli kohta tullut terveeksi.
And when the woman saw that she was not concealed, she came trembling, and fell down to Him, and declared before all the people, for what reason she had touched Him, and how she was healed immediately.
48 Niin hän sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
And He said unto her, Daughter, be comforted, thy faith has healed thee, go in peace.)
49 Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagoogan esimiehen kotoa ja sanoi: "Tyttäresi on kuollut; älä enää opettajaa vaivaa".
While He was yet speaking, there cometh one from the ruler of the synagogue's, and said to Him, Thy daughter is dead, trouble not the Master.
50 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää; usko ainoastaan, niin hän paranee".
But Jesus hearing it, answered saying, Fear not, only believe, and she shall be recovered.
51 Ja kun hän tuli taloon, ei hän sallinut kenenkään muun käydä sisälle kanssaan kuin Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin sekä lapsen isän ja äidin.
And when He came to the house, He suffered none to go in but Peter, and James, and John, and the father and mother of the child.
52 Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat tyttöä. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut, vaan nukkuu".
And they were all weeping and bewailing her: but He said, Weep not; she is not dead, but sleepeth.
53 Niin he nauroivat häntä, tietäen tytön kuolleeksi.
And they laughed at Him, knowing that she was dead.
54 Mutta hän tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: "Lapsi, nouse!"
But He turned them all out, and taking hold of her hand, called to her, saying, Child, arise.
55 Niin hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti ylös; ja Jeesus käski antaa hänelle syötävää.
And her spirit returned, and immediately she stood up: and He ordered something to be given her to eat.
56 Ja hänen vanhempansa hämmästyivät; mutta Jeesus kielsi heitä kenellekään sanomasta, mitä oli tapahtunut.
And her parents were exceedingly astonished: but He charged them to tell no one what was done.
