Luukkaan 21
1 Ja hän katsahti ja näki rikkaiden panevan lahjoja uhriarkkuun.
Nau haeejaāne, nau haenauhauvā nethauyāsenanene haejenanauwu hevaudenenau haenathaunaa.
2 Niin hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
Nau haenauhauva jea jachau hadavenuhu henevesāne haethāgudene hanesāenee nevaāhenee vāejethāau.
3 Silloin hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut.
Nau hanaāenehede, hethauwuu nananenau nāedauwunathana henee naa hadavenuhunede henevesā javaājenanauau vahee;
4 Sillä kaikki nuo panivat lahjansa liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan, koko elämisensä, mikä hänellä oli."
Hanau vahee nuu nanethauyādahethee dejenanuu dejenanauwunauthee Hejavaneathu: hau hadavenuhunede hajenanauau vahee heenaededaunau hathāenethenauau.
5 Ja kun muutamat puhuivat pyhäköstä, kuinka se oli kauniilla kivillä ja temppelilahjoilla kaunistettu, sanoi hän:
Nau haehegaugaugauudenauau vadannauauwuu, haseneehenee nauguu hethāhenethe hauunauganau nau hausāyaunau, hanaāenehede,
6 "Päivät tulevat, jolloin tästä, mitä katselette, ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta".
Nuu hayauhuhau hānauhauthaunenau, hesee hadnauauchuu, hadnehauwunathauau hanesāde hauunauga hanathaugude hadvajanesee.
7 Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, milloin tämä sitten tapahtuu? Ja mikä on oleva merkki tämän tulemisesta?"
Nau hanaāenaudedaunauthee, Hechauhauthethāhe, hau hadduunaasau nuu? nau hayew hadnauhauwuu hadnesauau hāene nuu hayauhuhau hadneenauauchuu? hathauhaugaunee.
8 Niin hän sanoi: "Katsokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen se', ja: 'Aika on lähellä'. Mutta älkää menkö heidän perässään.
Nau hanaāenehede, haunauyauhaudauwauau henee nananena hadejenanedaunehana: hanau hadnewauthathee hadjauthee Naneseedaunaa, Hanejavaneauthusaunenenau, hadnethee; nau hayānauauchauau: jevathauguhaa.
9 Ja kun kuulette sotien ja kapinain melskettä, älkää peljästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule vielä heti."
Hau hāenedauwaudauwunā vauthadede nau jajayauthadede, jeva nathajauau, hanau nuu hayauhuhau hadnedauunauauchuu; hau hadneevadauauau hadguthauau.
10 Sitten hän sanoi heille: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan,
Hanaāāedauwunaude, jajaesenanedanedede hadnevauthadee jajaesenanedaa, nau najanede hadnevaudauau najanede:
11 ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.
Nau hadnavathethauthauwunauauau vedauauawuu, nau hasenaude, nau havathaugauwude, nau naunaunauchaudauhauthaude nau hadvasauau naunauhauwuu hadnauauchauau hehethee hejavaa.
12 Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä ja vetävät teidät synagoogiin ja heittävät vankiloihin ja vievät teidät kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni tähden.
Hau hadnejesejenauauchuu vahee nuu, hadnedanāna, nau hadnaunaunauchauthehāna, nau hadnevaudenee nananena hauāchaude, nau duguhunauauwuu, nau hadnenauuchauhana hathaājethee nenauchuwuthee nau hauchuwunanenauau hanau Naneseede heee.
13 Ja näin te joudutte todistamaan.
Nau hadnaasejenanauwunana heee haenathau.
14 Pankaa siis sydämellenne, ettette edeltäpäin huolehdi, miten te vastaatte puolestanne.
Hāenauwuu heeehena nananena hadahenauau, jevagaugauuthajauau nedauau daun hadnesenehena:
15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.
Hanau hadvenathana vade nau haeyaude, vahee hasānavādaunenau hadnehauwuneayādaunāva hegau hayethaagudaunādaunenau.
16 Omat vanhemmatkin ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teidät alttiiksi; ja muutamia teistä tapetaan,
Nau nananena hadnavethevāthee nesauuu hanehānenau, nau hāthesaunenau, nau hādauānenau, nau hādaehahenau; nau jasae nanaena hadneenaana.
17 ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden.
Nau hadneevahasānavāhena vahee henanedaa hanau naneseede heee.
18 Mutta ei hiuskarvaakaan teidän päästänne katoa.
Hau hegau hāthaanenau haudauguhuanenauau haudnehauwugaujauaudāhenaunau.
19 Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän.
Hanāedevedaunenau hadnaunaunehaudde havadathuwunau.
20 Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.
Nau hāenauhaudauwunā Dādaunedan hadnechauchuaunāna vanenanenauau, nanehāaenauwuna henee nauauhadede wauwu hadneaudaa,
21 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat kaupungissa, lähtekööt sieltä pois, ja jotka maalla ovat, älkööt sinne menkö.
Nanehadaugauhuthee hesee hauanee hathāanedauthee Judaea; nau henee hathāanedauthee nahethāe nanehanauahethee; nau jevajejedānauha henee hathāanedauthee gauchuhunee vedauauwuu.
22 Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on.
Hanau nuu hesee hadneauthedaudenee henee vahee hayauhuhau hathāewauthaunauhuu hadnethauwunaasauau.
23 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan;
Hau naunauthaunee hadnethauauvāhethee hathāenesaunethee, nau hathāeneaunauhuthee hena hesee, hanau hena hadnavathasenaudenee vedauauwuu, nau hasenaunaudaunāhenauau nuu henanedanede.
24 ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.
Nau hadneaunathāhethee gaugauthau, nau hadnejathechauhāthee hadwauwaunenethee vahee jajaesenanedanede: nau Dādaunedan hadnauguhethee Neauthu, haunaude Neauthu nauauchaudauhaugaunee.
25 Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.
Nau hadnauhauthaunee hesesee, nau vegusesee, nau hauthuuu; nau nanadee hathāauauvaa hadnaunauādaugauhudaunee jajaesenanedanede, hadnehauwaenauwu; hadaje nau hadnaunaudānaunee;
26 Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.
Henanenauau hedahenau hadnadenāthajaunee, nau hanau naunauyauhauduu hena hayauhuhau hadnauauchaunee dasee hathāauauvaa, hanau hathāenauthauau hejavaa hadnauauwunauauau.
27 Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella.
Nau hadnaāenauhauwauna Heau henane hadnenauusade henaunauade nauguu naunauthaunee nau hadnavathenauasāauau.
28 Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."
Nau hāene nuu hayauhuhau hāenauauchuu, nauhadnaāenaunauānena; nau hadnejenāauguauna heee hadneejaenauthana hadnaāeaudaa.
29 Ja hän puhui heille vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.
Nau hanaāedadajenehethaude; Nauhauvaa hauuyauchunauhaude, nau vahee hahaudenauau;
30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.
Hāeguugauāhenauthe, hadnauhauwauna nau hadnaenauwuna nehayau henee veja dauhuaudaa.
31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.
Hadnaasauau nananena hāenauhaudauwunā nuu hayauhuhau hadnethauwunaasauau, hāenauwuu henee henajanede Hejavaneauthau haneaudanee.
32 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu.
Hethauwuu nāedauwunathana, nuu henaedede hadnehauwuvadauau, haunaude vahee hadnethauvāe.
33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
Hejavaa nau vedauauwuu hadneyauhuu; hau Nadanadedaunau hadnehauwuthauuyauhuunau.
34 Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta
Nau haunauyauhaudauwauau nehayau, naseduhuu daunāene hadahenau havaehayaudenau heee haudauhauganedaunenau, nau havanadenenau, nau haunaunethaunenau nuu henaedede, nau henee hesee hadgauduaunāna hau hadnehauwaenava.
35 niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.
Hanau waude nauyaudenau hadnauauchauau vahee hathāetheaugude dasee hathāauauvaa.
36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."
Haunauyauhaudauwauau henaheee, nau hevevethahee dajauaunee, henee nananena hadeheenauguana hadegauchuhuauwuna vahee nuu hayauhuhau henee hadnauauchuu, nau haddetheauguna hathaāhede Heau henane.
37 Ja hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi.
Nau hesenee haeechauhauthethā vadanauauwuu; nau hāeveeyaunee haenauā, nau haeadāne hauanee henee neseeyāgu hauanee Olives.
38 Ja kaikki kansa tuli varhain aamuisin hänen tykönsä pyhäkköön kuulemaan häntä.
Nau vahee henanedanede haejevanauuchaudene naugusāje daunauganenee hadaude vadannauauwuu, heee dauhujaathehāde.
