Luukkaan 18
1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
And he spake also a simile to them, that it behoveth [us] always to pray, and not to faint,
2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
saying, 'A certain judge was in a certain city — God he is not fearing, and man he is not regarding —
3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.
and a widow was in that city, and she was coming unto him, saying, Do me justice on my opponent,
4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
and he would not for a time, but after these things he said in himself, Even if God I do not fear, and man do not regard,
5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."
yet because this widow doth give me trouble, I will do her justice, lest, perpetually coming, she may plague me.'
6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
And the Lord said, 'Hear ye what the unrighteous judge saith:
7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
and shall not God execute the justice to His choice ones, who are crying unto Him day and night — bearing long in regard to them?
8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
I say to you, that He will execute the justice to them quickly; but the Son of Man having come, shall he find the faith upon the earth?'
9 Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:
And he spake also unto certain who have been trusting in themselves that they were righteous, and have been despising the rest, this simile:
10 "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
'Two men went up to the temple to pray, the one a Pharisee, and the other a tax-gatherer;
11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
the Pharisee having stood by himself, thus prayed: God, I thank Thee that I am not as the rest of men, rapacious, unrighteous, adulterers, or even as this tax-gatherer;
12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'
I fast twice in the week, I give tithes of all things — as many as I possess.
13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.
'And the tax-gatherer, having stood afar off, would not even the eyes lift up to the heaven, but was smiting on his breast, saying, God be propitious to me — the sinner!
14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
I say to you, this one went down declared righteous, to his house, rather than that one: for every one who is exalting himself shall be humbled, and he who is humbling himself shall be exalted.'
15 Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.
And they were bringing near also the babes, that he may touch them, and the disciples having seen did rebuke them,
16 Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
and Jesus having called them near, said, 'Suffer the little children to come unto me, and forbid them not, for of such is the reign of God;
17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
verily I say to you, Whoever may not receive the reign of God as a little child, may not enter into it.'
18 Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (aiōnios g166)
And a certain ruler questioned him, saying, 'Good teacher, what having done — shall I inherit life age-during?' (aiōnios g166)
19 Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin.
And Jesus said to him, 'Why me dost thou call good? no one [is] good, except One — God;
20 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."
the commands thou hast known: Thou mayest not commit adultery, Thou mayest do no murder, Thou mayest not steal, Thou mayest not bear false witness, Honour thy father and thy mother.'
21 Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
And he said, 'All these I did keep from my youth;'
22 Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".
and having heard these things, Jesus said to him, 'Yet one thing to thee is lacking; all things — as many as thou hast — sell, and distribute to the poor, and thou shalt have treasure in heaven, and come, be following me;'
23 Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli sangen rikas.
and he, having heard these things, became very sorrowful, for he was exceeding rich.
24 Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!
And Jesus having seen him become very sorrowful, said, 'How hardly shall those having riches enter into the reign of God!
25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
for it is easier for a camel through the eye of a needle to enter, than for a rich man into the reign of God to enter.'
26 Niin ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"
And those who heard, said, 'And who is able to be saved?'
27 Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".
and he said, 'The things impossible with men are possible with God.'
28 Silloin Pietari sanoi: "Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua".
And Peter said, 'Lo, we left all, and did follow thee;'
29 Niin hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista,
and he said to them, 'Verily I say to you, that there is not one who left house, or parents, or brothers, or wife, or children, for the sake of the reign of God,
31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
And having taken the twelve aside, he said unto them, 'Lo, we go up to Jerusalem, and all things shall be completed — that have been written through the prophets — to the Son of Man,
32 Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään;
for he shall be delivered up to the nations, and shall be mocked, and insulted, and spit upon,
33 ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös."
and having scourged they shall put him to death, and on the third day he shall rise again.'
34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.
And they none of these things understood, and this saying was hid from them, and they were not knowing the things said.
35 Ja hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten.
And it came to pass, in his coming nigh to Jericho, a certain blind man was sitting beside the way begging,
36 Ja kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli.
and having heard a multitude going by, he was inquiring what this may be,
37 He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse.
and they brought him word that Jesus the Nazarene doth pass by,
38 Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"
and he cried out, saying, 'Jesus, Son of David, deal kindly with me;'
39 Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"
and those going before were rebuking him, that he might be silent, but he was much more crying out, 'Son of David, deal kindly with me.'
40 Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä:
And Jesus having stood, commanded him to be brought unto him, and he having come nigh, he questioned him,
41 "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen".
saying, 'What wilt thou I shall do to thee?' and he said, 'Sir, that I may receive sight.'
42 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut".
And Jesus said to him, 'Receive thy sight; thy faith hath saved thee;'
43 Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa.
and presently he did receive sight, and was following him, glorifying God; and all the people, having seen, did give praise to God.
