Luukkaan 18
1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
Then he spoke a parable to them about how they should always pray and not become discouraged,
2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
saying, “In a certain city there was a judge who did not fear God and did not respect people.
3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.
Now there was a widow in that city, and she came often to him, saying, 'Help me get justice against my opponent.'
4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
For a long time he was not willing to help her, but after a while he said to himself, 'Though I do not fear God or respect man,
5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."
yet because this widow causes me trouble, I will help her get justice, so that she does not wear me out by her constant coming.'”
6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
Then the Lord said, “Listen to what the unjust judge says.
7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
Now will not God also bring justice to his chosen ones who cry out to him day and night? Will he delay long over them?
8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
I say to you that he will bring justice to them speedily. Even so, when the Son of Man comes, will he indeed find faith on the earth?”
9 Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:
Then he also spoke this parable to some who were persuaded in themselves that they were righteous and who despised other people,
10 "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
“Two men went up into the temple to pray—the one was a Pharisee and the other was a tax collector.
11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
The Pharisee stood and prayed these things about himself, 'God, I thank you that I am not like other people—robbers, unrighteous people, adulterers—or even like this tax collector.
12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'
I fast two times every week. I give tithes of all that I get.'
13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.
But the tax collector, standing at a distance, would not even lift up his eyes to heaven, but hit his breast, saying, 'God, have mercy on me, a sinner.'
14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
I say to you, this man went back down to his house justified rather than the other, because everyone who exalts himself will be humbled, but everyone who humbles himself will be exalted.”
15 Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.
The people were also bringing to him their infants so that he might touch them, but when the disciples saw it, they rebuked them.
16 Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
But Jesus called them to him, saying, “Permit the little children to come to me, and do not forbid them. For the kingdom of God belongs to such ones.
17 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
Truly I say to you, whoever will not receive the kingdom of God like a child will definitely not enter it.”
18 Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (aiōnios g166)
A certain ruler asked him, saying, “Good teacher, what must I do to inherit eternal life?” (aiōnios g166)
19 Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin.
Jesus said to him, “Why do you call me good? No one is good, except God alone.
20 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."
You know the commandments—do not commit adultery, do not kill, do not steal, do not testify falsely, honor your father and mother.”
21 Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
The ruler said, “All these things I have obeyed from the time I was a youth.”
22 Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".
When Jesus heard that, he said to him, “One thing you still lack. You must sell all that you have and distribute it to the poor, and you will have treasure in heaven—and come, follow me.”
23 Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli sangen rikas.
But when the ruler heard these things, he became extremely sad, for he was very rich.
24 Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!
Then Jesus, seeing him, became very sad and said, “How difficult it is for those who are rich to enter the kingdom of God!
25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
For it is easier for a camel to go through a needle's eye, than for a rich person to enter the kingdom of God.”
26 Niin ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"
Those hearing it said, “Then who can be saved?”
27 Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista".
Jesus answered, “The things which are impossible with people are possible with God.”
28 Silloin Pietari sanoi: "Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua".
Peter said, “Well, we have left everything that is our own and have followed you.”
29 Niin hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista,
Jesus then said to them, “Truly, I say to you that there is no one who has left house, or wife, or brothers, or parents, or children, for the sake of the kingdom of God,
31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
After he gathered the twelve to himself, he said to them, “See, we are going up to Jerusalem, and all the things that have been written by the prophets about the Son of Man will be accomplished.
32 Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään;
For he will be given over to the Gentiles, and will be mocked, and shamefully treated, and spit upon.
33 ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös."
After whipping him, they will kill him, and on the third day he will rise again.”
34 Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin.
They understood none of these things, and this word was hidden from them, and they did not understand the things that were said.
35 Ja hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten.
It came about that, as Jesus approached Jericho, a certain blind man was sitting by the road begging,
36 Ja kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli.
and hearing a crowd going by, he asked what was happening.
37 He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse.
They told him that Jesus of Nazareth was passing by.
38 Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"
So the blind man cried out, saying, “Jesus, Son of David, have mercy on me.”
39 Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"
The ones who were walking ahead rebuked the blind man, telling him to be quiet. But he cried out all the more, “Son of David, have mercy on me.”
40 Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä:
Jesus stood still and commanded that the man be brought to him. Then when the blind man was near, Jesus asked him,
41 "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen".
“What do you want me to do for you?” He said, “Lord, I want to receive my sight.”
42 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut".
Jesus said to him, “Receive your sight. Your faith has healed you.”
43 Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa.
Immediately he received his sight and followed him, glorifying God. All the people, when they saw this, gave praise to God.
