Luukkaan 14

1 Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä.

And as He went into the house of one of the chief of the pharisees to eat on the sabbath-day, and they were watching Him,

2 Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään.

behold, there was a certain man before Him that had a dropsy.

3 Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?" Mutta he olivat vaiti.

And Jesus spake to the expounders of the law and to the pharisees, saying, Is it lawful to heal on the sabbath-day?

4 Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.

but they made no answer. And He took him and healed him, and sent him away:

5 Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?"

and said unto them, Which of you shall have an ass or an ox fall into a pit, and will not immediately draw him out even on the sabbath-day?

6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.

and they were not able to answer Him again to these things.

7 Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:

And He spake a parable to those that were invited, observing how they chose the chief seats, saying unto them,

8 "Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,

When thou art invited by any one to a wedding, do not sit down in the uppermost place, least one more honorable than thou be invited by him;

9 niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.

and he who invited thee and him, should come and say to thee, Give place to this person, and then thou begin with shame to take the lowest place.

10 Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'. Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.

But when thou art invited, go and sit down at the lowest place, that, when he who invited thee cometh, he may say to thee, Friend, go up higher: then wilt thou have honor before them that sit at table with thee:

11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään."

for whosoever exalteth himself shall be humbled, and he that humbleth himself shall be exalted.

12 Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: "Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.

He said also to him that had invited Him, When thou makest a dinner or a supper, do not invite thy friends, nor thy brethren, nor thy kindred, nor thy rich neighbors; least they invite thee again, and so a return be made thee.

13 Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;

But when thou makest a feast, invite the poor, the maimed, the lame, the blind; and thou shalt be happy;

14 niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa."

because they have not wherewith to requite thee: for a recompense shall be given thee at the resurrection of the just.

15 Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!"

And one of those; who sat at table with Him, hearing these things, said unto Him, Happy is he that shall eat bread in the kingdom of God.

16 Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta.

Upon which He said, A certain man made a great supper and invited many;

17 Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina'.

and sent his servant at supper-time to say to them that were invited, Come, for all things are now ready.

18 Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

And they all with one consent began to make excuses; the first said, I have bought a field, and I must go and see it, pray have me excused.

19 Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

And another said, I have bought five yoke of oxen, and am going to try them, pray have me excused.

20 Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla'.

And another said, I have married a wife, and therefore I cannot come.

21 Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: 'Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle'.

So the servant came and told his lord these things. Then the master of the house being angry said to his servant, Go directly into the streets and lanes of the city, and bring in hither the poor, and the maimed, and the lame, and the blind.

22 Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty, minkä käskit, ja vielä on tilaa'.

And the servant said, Sir, it is done according to thine order, and still there is room.

23 Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi;

And the lord said to the servant, Go out into the high-ways and hedges, and press them to come in, that my house may be filled:

24 sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani'."

for I tell you, that none of those men who were invited, shall taste of my supper.

25 Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille:

Now there were great multitudes going along with Him:

26 "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

so he turned and said to them, If any man come to me, and does not comparatively hate his father, and mother, and wife, and children, and brethren, and sisters, yea and his own life too, he cannot be my disciple.

27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.

And whosoever doth not bear his cross, and follow me, cannot be my disciple.

28 Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,

For who of you that hath a mind to build a tower does not first sit down and calculate the expence, whether he hath wherewithal to perfect it?

29 etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä

least having laid a foundation and not being able to finish,

30 sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

all that see it, should deride him, saying, this man began to build and was not able to finish.

31 Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?

Or what king, going to engage with another king in battle, doth not sit down first and consult, whether he be able with ten thousand men to meet him that cometh against him with twenty thousand?

32 Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa.

and if not, while he is yet far off, he sendeth an embassy, and desireth conditions of peace.

33 Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.

So, every one of you, that doth not give up all that he hath, cannot be my disciple.

34 Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi?

Salt is good; but if the salt have lost it's savor, wherewith shall it be seasoned?

35 Ei se kelpaa maahan eikä lantaan; se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!"

it is neither fit for the land, nor for the dunghil; but they throw it away. He that hath ears to hear, let him hear.