Valitusvirret 3
1 Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
I am the man who has seen affliction by the rod of his wrath.
2 Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
He has led me and caused me to walk in darkness, and not in light.
3 Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
Surely he turns his hand against me again and again all day long.
4 Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
He has made my flesh and my skin old. He has broken my bones.
5 Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
He has built against me, and surrounded me with bitterness and hardship.
6 Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
He has made me dwell in dark places, as those who have been long dead.
7 Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
He has walled me about, so that I can’t go out. He has made my chain heavy.
8 Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
Yes, when I cry, and call for help, he shuts out my prayer.
9 Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
He has walled up my ways with cut stone. He has made my paths crooked.
10 Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
He is to me as a bear lying in wait, as a lion in hiding.
11 Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
He has turned away my path, and pulled me in pieces. He has made me desolate.
12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
He has bent his bow, and set me as a mark for the arrow.
13 Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
He has caused the shafts of his quiver to enter into my kidneys.
14 Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
I have become a derision to all my people, and their song all day long.
15 Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
He has filled me with bitterness. He has stuffed me with wormwood.
16 Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
He has also broken my teeth with gravel. He has covered me with ashes.
17 Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
You have removed my soul far away from peace. I forgot prosperity.
18 Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
I said, “My strength has perished, along with my expectation from the LORD.”
19 Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
Remember my affliction and my misery, the wormwood and the bitterness.
20 Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
My soul still remembers them, and is bowed down within me.
21 Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
This I recall to my mind; therefore I have hope.
22 Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
It is because of the LORD’s loving kindnesses that we are not consumed, because his mercies don’t fail.
23 se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
They are new every morning. Great is your faithfulness.
24 Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
“The LORD is my portion,” says my soul. “Therefore I will hope in him.”
25 Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
The LORD is good to those who wait for him, to the soul who seeks him.
26 Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
It is good that a man should hope and quietly wait for the salvation of the LORD.
27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
It is good for a man that he bear the yoke in his youth.
28 Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
Let him sit alone and keep silence, because he has laid it on him.
29 Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
Let him put his mouth in the dust, if it is so that there may be hope.
30 Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
Let him give his cheek to him who strikes him. Let him be filled full of reproach.
31 Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
For the Lord will not cast off forever.
32 vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
For though he causes grief, yet he will have compassion according to the multitude of his loving kindnesses.
33 Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
For he does not afflict willingly, nor grieve the children of men.
34 Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
To crush under foot all the prisoners of the earth,
35 kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
to turn away the right of a man before the face of the Most High,
36 kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
to subvert a man in his cause, the Lord doesn’t approve.
37 Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
Who is he who says, and it comes to pass, when the Lord doesn’t command it?
38 Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
Doesn’t evil and good come out of the mouth of the Most High?
39 Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
Why should a living man complain, a man for the punishment of his sins?
40 Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
Let us search and try our ways, and turn again to the LORD.
41 Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
Let’s lift up our heart with our hands to God in the heavens.
42 Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
“We have transgressed and have rebelled. You have not pardoned.
43 olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
“You have covered us with anger and pursued us. You have killed. You have not pitied.
44 olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
You have covered yourself with a cloud, so that no prayer can pass through.
45 Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
You have made us an off-scouring and refuse in the middle of the peoples.
46 Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
“All our enemies have opened their mouth wide against us.
47 Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
Terror and the pit have come on us, devastation and destruction.”
48 Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
My eye runs down with streams of water, for the destruction of the daughter of my people.
49 Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
My eye pours down and doesn’t cease, without any intermission,
50 siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
until the LORD looks down, and sees from heaven.
51 Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
My eye affects my soul, because of all the daughters of my city.
52 Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
They have chased me relentlessly like a bird, those who are my enemies without cause.
53 He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
They have cut off my life in the dungeon, and have cast a stone on me.
54 Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
Waters flowed over my head. I said, “I am cut off.”
55 Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
I called on your name, LORD, out of the lowest dungeon.
56 Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
You heard my voice: “Don’t hide your ear from my sighing, and my cry.”
57 Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
You came near in the day that I called on you. You said, “Don’t be afraid.”
58 Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
Lord, you have pleaded the causes of my soul. You have redeemed my life.
59 Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
LORD, you have seen my wrong. Judge my cause.
60 Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
You have seen all their vengeance and all their plans against me.
61 Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
You have heard their reproach, LORD, and all their plans against me,
62 Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
the lips of those that rose up against me, and their plots against me all day long.
63 Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
You see their sitting down and their rising up. I am their song.
64 Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
You will pay them back, LORD, according to the work of their hands.
65 Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
You will give them hardness of heart, your curse to them.
66 Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
You will pursue them in anger, and destroy them from under the heavens of the LORD.
