Jobin 41
1 Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
“Can you draw out Leviathan with a fish hook, or press down his tongue with a cord?
2 Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
Can you put a rope into his nose, or pierce his jaw through with a hook?
3 Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
Will he make many petitions to you, or will he speak soft words to you?
4 Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
Will he make a covenant with you, that you should take him for a servant forever?
5 Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
Will you play with him as with a bird? Or will you bind him for your girls?
6 Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
Will traders barter for him? Will they part him amongst the merchants?
7 Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
Can you fill his skin with barbed irons, or his head with fish spears?
8 Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
Lay your hand on him. Remember the battle, and do so no more.
9 Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
Behold, the hope of him is in vain. Won’t one be cast down even at the sight of him?
10 "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
None is so fierce that he dare stir him up. Who then is he who can stand before me?
11 Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
Who has first given to me, that I should repay him? Everything under the heavens is mine.
12 En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
“I will not keep silence concerning his limbs, nor his mighty strength, nor his goodly frame.
13 Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
Who can strip off his outer garment? Who will come within his jaws?
14 Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
Who can open the doors of his face? Around his teeth is terror.
15 Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
Strong scales are his pride, shut up together with a close seal.
16 Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
One is so near to another, that no air can come between them.
17 Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
They are joined to one another. They stick together, so that they can’t be pulled apart.
18 Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
His sneezing flashes out light. His eyes are like the eyelids of the morning.
19 Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
Out of his mouth go burning torches. Sparks of fire leap out.
20 Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
Out of his nostrils a smoke goes, as of a boiling pot over a fire of reeds.
21 Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
His breath kindles coals. A flame goes out of his mouth.
22 Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
There is strength in his neck. Terror dances before him.
23 Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
The flakes of his flesh are joined together. They are firm on him. They can’t be moved.
24 Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
His heart is as firm as a stone, yes, firm as the lower millstone.
25 Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
When he raises himself up, the mighty are afraid. They retreat before his thrashing.
26 Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
If one attacks him with the sword, it can’t prevail; nor the spear, the dart, nor the pointed shaft.
27 Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
He counts iron as straw, and bronze as rotten wood.
28 Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
The arrow can’t make him flee. Sling stones are like chaff to him.
29 Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
Clubs are counted as stubble. He laughs at the rushing of the javelin.
30 Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
His undersides are like sharp potsherds, leaving a trail in the mud like a threshing sledge.
31 Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
He makes the deep to boil like a pot. He makes the sea like a pot of ointment.
32 Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
He makes a path shine after him. One would think the deep had white hair.
33 Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
On earth there is not his equal, that is made without fear.
34 Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."
He sees everything that is high. He is king over all the sons of pride.”
