Jobin 31
1 "Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
I vowed to myself never to look with desire at young women.
2 Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?
What should people expect to receive from God? What reward should the Almighty on high give them?
3 Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.
Isn't it disaster for the wicked and destruction for those who do wrong?
4 Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?
Doesn't God see everything I do—even count every step I take?
5 Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,
Have I lived a deceitful life? Have I been eager to tell lies?
6 punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.
No! Let God weigh me on the scales of his justice and let him discover my integrity.
7 Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,
If I have wandered from God's way, if I have let what I see become my desires, if there's any stain of sin on my hands,
8 niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.
then let someone else eat what I have sown, and all that I have grown be uprooted.
9 Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,
If a woman has seduced me, or if I have looked for an opportunity to sleep with my neighbor's wife,
10 niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;
then let my wife serve another, let other men sleep with her.
11 sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,
For that would be wicked, a sin deserving punishment,
12 tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.
for this sin is like a fire that leads to destruction, destroying everything I have.
13 Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,
If I had refused to listen to my menservants or maidservants when they brought their complaints to me,
14 niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
what would I do when God came to judge me? How would I reply if he investigated me?
15 Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?
Didn't the same God make all of us?
16 Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
Have I refused to give the poor what they needed, or caused widows to despair?
17 Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?
Have I even eaten just a piece of bread by myself? Haven't I always shared my food with orphans?
18 En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.
From when I was young I was a father to orphans and took care of widows.
19 Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,
If ever I saw someone needing clothes, the poor without anything to wear,
20 jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,
they always thanked me for the wool clothing that kept them warm.
21 jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,
If I raised my hand to hit an orphan, confident that if it came to court the judges would be on my side,
22 niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.
then let my shoulder be pulled from its joint, my arm wrenched out of its socket.
23 Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.
Since I'm terrified of what punishment God may have in store for me, and because of his majesty, I could never do this.
24 Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',
Have I put my trust in gold, calling fine gold, ‘My security’?
25 jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
Have I delighted in being rich, happy at all my wealth I had gained?
26 jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,
Have I looked at the sun shining so brilliantly or the moon moving in majesty across the sky
27 sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,
and been tempted to secretly worship them by kissing my hand to them in devotion?
28 niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.
This too would be a sin deserving punishment for it would mean I had denied God above.
29 Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?
Have I ever been happy when disaster destroyed those who hated me, or celebrated when evil took them down?
30 En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.
I have never allowed my mouth to sin by putting a curse on someone's life.
31 Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?
Haven't my family asked, ‘Is there anyone who has not eaten as much as they wanted of his food?’
32 Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.
I have never let strangers sleep in the street; I have opened my doors to travelers.
33 Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,
Have I concealed my sins from others, hiding my wrongdoing deep inside me?
34 säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?
Was I afraid of what everybody else would think, scared of the contempt families would show me, so that I kept quiet and didn't go outside?
35 Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!
Why won't anyone listen to what I'm saying! I'm signing my name to endorse everything I've said. Let the Almighty answer me. Let my accuser write down what he is charging me with.
36 Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
I would hold them up high; I would wear them on my head like a crown.
37 Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.
I would explain to him everything I'd done; I would hold my head high before him.
38 Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,
If my land has cried out against me; if her furrows have wept over me;
39 jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
if I have taken its crops without payment or if I have caused harm to the farmers;
40 niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.
then let thorns grow instead of wheat, and weeds instead of barley.” The words of Job are ended.
