Jobin 12
1 Job vastasi ja sanoi:
A Jov odgovori i reèe:
2 "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
Da, vi ste ljudi, i s vama æe umrijeti mudrost.
3 Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
I ja imam srce kao i vi, niti sam gori od vas; i u koga nema toga?
4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
Na potsmijeh sam prijatelju svom, koji kad zove Boga odzove mu se; na potsmijeh je pravedni i dobri.
5 Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
Baèen je luè po mišljenju sreænoga onaj koji hoæe da popuzne.
6 Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
Mirne su kolibe lupeške, i bez straha su koji gnjeve Boga, njima Bog daje sve u ruke.
7 "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
Zapitaj stoku, nauèiæe te; ili ptice nebeske, kazaæe ti.
8 tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
Ili se razgovori sa zemljom, nauèiæe te, i ribe æe ti morske pripovjediti.
9 Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
Ko ne zna od svega toga da je ruka Gospodnja to uèinila?
10 hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
Kojemu je u ruci duša svega živoga i duh svakoga tijela èovjeèijega.
11 "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
Ne raspoznaje li uho rijeèi kao što grlo kuša jelo?
12 "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
U staraca je mudrost, i u dugom vijeku razum.
13 "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
U njega je mudrost i sila, u njega je savjet i razum.
14 Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
Gle, on razgradi, i ne može se opet sagraditi; zatvori èovjeka, i ne može se otvoriti.
15 Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
Gle, ustavi vode, i presahnu; pusti ih, i isprevræu zemlju.
16 Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
U njega je jaèina i mudrost, njegov je koji je prevaren i koji vara.
17 Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
On dovodi savjetnike u ludilo, i sudije obezumljuje.
18 Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
On razdrešuje pojas carevima, i opasuje bedra njihova.
19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
On dovodi knezove u ludilo, i obara jake.
20 Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
On uzima besjedu rjeèitima, i starcima uzima razum.
21 Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
On sipa sramotu na knezove, i raspasuje junake.
22 Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
On otkriva duboke stvari ispod tame, i izvodi na vidjelo sjen smrtni.
23 Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
On umnožava narode i zatire ih, rasipa narode i sabira.
24 Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
On oduzima srce glavarima naroda zemaljskih, i zavodi ih u pustinju gdje nema puta,
25 He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
Da pipaju po mraku bez vidjela, i èini da tumaraju kao pijani.
