Teot 17
1 Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga.
Now when they had passed through Amphipolis and Apollonia, they came to Thessalonica, where there was a synagogue of the Jews.
2 Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,
And according to his custom Paul went in among them, and for three sabbath-days discoursed to them from the scriptures;
3 selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus".
opening them and shewing, that the Messiah was to suffer and rise again from the dead: and that this is the Christ even, Jesus, whom, said he, I preach unto you.
4 Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.
And some of them believed and joined themselves to Paul and Silas, and a great number of the devout Greeks, and of the women of distinction not a few.
5 Mutta juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon edustalle ja hakivat Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen.
But the unbelieving Jews being filled with envy, collected some loose profligate fellows, and making a tumult set all the city in an uproar: and assaulting Jason's house, they sought for them in order to bring them out to the populace.
6 Mutta kun he eivät heitä löytäneet, raastoivat he Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet,
But not finding them, they dragged Jason and some of the brethren to the rulers of the city, crying out, these men that have turned the world upside down,
7 ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan".
are come hither also, and Jason has privately received them. And they all act contrary to the decrees of Cesar, saying, there is another king, one Jesus.
8 Kun kansa ja hallitusmiehet tämän kuulivat, tulivat he levottomiksi.
And they alarmed the people, and the rulers of the city upon hearing these things:
9 Ja nämä ottivat takauksen Jaasonilta ja muilta ja päästivät heidät.
but they taking security of Jason and the rest, let them go.
10 Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.
And the brethren immediately sent away Paul and Silas by night to Berea: who, when they were come thither, went into the synagogue of the Jews.
11 Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
These were more ingenuous than those at Thessalonica; for they received the word with all readiness of mind, searching the scriptures daily, whether these things were so.
12 Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.
And therefore many of them believed: and of the Grecian women of quality, and of men likewise not a few.
13 Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, tulivat he sinnekin yllyttämään ja kiihoittamaan kansaa.
But when the Jews of Thessalonica knew that the word of God was preached by Paul at Berea, they came thither also, to stir up the people.
14 Silloin veljet heti lähettivät Paavalin menemään meren rantaan; mutta sekä Silas että Timoteus jäivät Bereaan.
Then the brethren immediately sent away Paul towards the sea: but Silas and Timothy remained there.
15 Ja Paavalin saattajat veivät hänet Ateenaan saakka, ja saatuaan vietäväksi Silaalle ja Timoteukselle käskyn mitä pikimmin tulla hänen luoksensa, he lähtivät sieltä pois.
And they that conducted Paul attended him to Athens: and receiving an order to Silas and Timothy, to come to him as soon as possible, they departed.
16 Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.
Now while Paul was waiting for them at Athens, his Spirit was greatly moved, when he saw the city wholly given up to idolatry.
17 Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi.
He therefore disputed in the synagogue with the Jews and other devout persons on the sabbath-day, and with whomsoever he met in public every day.
18 Ja muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen kanssansa; ja toiset sanoivat: "Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?" Toiset taas sanoivat: "Näkyy olevan vieraiden jumalien julistaja", koska hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.
But some of the Epicurean and Stoic philosophers encountered him; and some said, What would this babler say? and others, He seemeth to be a proclaimer of foreign deities: because he preached to them Jesus and the resurrection.
19 Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat?
And they took and brought him to the Areopagus, and said, May we know what this new doctrine is, of which thou speakest?
20 Sillä outoja asioita sinä tuot meidän korvaimme kuulla. Me siis tahdomme tietää, mitä ne oikein ovat."
For thou bringest strange things to our ears; we would therefore know what these things mean.
21 Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan.
(Now all the Athenians, and strangers sojourning among them, spent their time in nothing else, but to tell or to hear something new.)
22 Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia.
Then Paul stood up in the midst of the Areopagus and said, Ye men of Athens, I perceive that you are indeed over-much religious:
23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.
for as I was passing along, and looking at what ye worshipped, I found an altar on which there was inscribed, "To the unknown God." Whom therefore ye worship unknown, Him do I declare unto you.
24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,
The God that made the world and all things therein, being lord of heaven and earth dwelleth not in temples made with hands:
25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
nor is He served by the hands of men, as needing any thing: for He giveth to all life, and breath, and all things;
26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,
and hath made of one blood every nation of men to dwell upon all the face of the earth, having determined the seasons before-appointed them, and the bounds of their habitation;
27 että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;
that they might seek the Lord, if possibly they might trace Him, and find Him: though indeed He is not far from every one of us.
28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'.
For in Him we live and move, and exist; as some also of your own poets have said, "For we his offspring are."
29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.
Being then the offspring of God, we ought not to imagine that the Deity is like to gold, or silver, or stone, carved by the art and device of man.
30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
Wherefore though God overlooked the times of this ignorance, He now requireth all men every where to repent.
31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."
Because He hath fixed a day, in which He will judge the world in righteousness, by that man whom He hath appointed thereto; having given assurance of it to all men, by raising Him from the dead.
32 Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat: "Me tahdomme kuulla sinulta tästä vielä toistekin".
And when they heard of the resurrection of the dead, some laughed at it: and others said, We will hear thee again concerning this matter.
33 Ja niin Paavali lähti heidän keskeltänsä.
So Paul went out of the assembly.
34 Mutta muutamat liittyivät häneen ja uskoivat; niiden joukossa oli Dionysius, Areiopagin jäsen, ja eräs nainen, nimeltä Damaris, sekä muita heidän kanssansa.
Some however adhered to him, and believed: among whom was Dionysius the Areopagite, and a woman named Damaris, and others with them.
