2 Korinttilaisille 3
1 Alammeko taas suositella itseämme? Vai tarvinnemmeko, niinkuin muutamat, suosituskirjeitä teille tai teiltä?
Do we begin again to recommend ourselves? or do we need, as some do, recommendatory epistles to you, or letters of recommendation from you?
2 Te itse olette meidän kirjeemme, joka on sydämeemme kirjoitettu ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat.
Ye are our epistle, inscribed on our hearts, known and read by all men:
3 Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.
being manifest that ye are the epistle of Christ, through our ministration, written not with ink, but by the Spirit of the living God; not on tables of stone, but on tables of the heart of flesh.
4 Tämmöinen luottamus meillä on Kristuksen kautta Jumalaan;
And such confidence have we through Christ towards God:
5 ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta,
not that we can of ourselves reckon upon any thing as from ourselves, but our sufficiency is from God.
6 joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Who hath also fitted us to be ministers of the new covenant, not of the letter, but of the Spirit: for the letter killeth, but the Spirit giveth life.
7 Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista,
Now if the ministration of death which was in writing, and engraven on stones, was so glorious that the children of Israel could not look stedfastly on the face of Moses, because of the lustre of his countenance, which was to be taken away:
8 kuinka paljoa enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa!
shall not the ministration of the Spirit be more glorious?
9 Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta.
For if the ministration of condemnation was so glorious, much more doth the ministration of righteousness exceed in glory:
10 Sillä se, millä ennen oli kirkkaus, on tämän rinnalla kirkkautta vailla, tämän ylenpalttisen kirkkauden tähden.
since what was then made glorious was not in comparison glorious, because of the glory that surpasseth it.
11 Jos sillä, mikä on katoavaista, oli kirkkaus, niin vielä paljoa enemmän on sillä, mikä on pysyväistä, oleva kirkkautta.
For if that, which was to be taken away, came with glory, much more that which abideth is glorious.
12 Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme aivan rohkeat
Having therefore such hope, we use much freedom of speech:
13 emmekä tee niinkuin Mooses, joka pani peitteen kasvoillensa, etteivät Israelin lapset näkisi sen loppua, mikä on katoavaista.
and do not as Moses, who put a veil upon his face, intimating that the children of Israel could not look to the end of that which was to be abolished; but their minds were blinded:
14 Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa.
for unto this day the same veil remaineth unremoved in the reading of the old testament, which veil is taken away in Christ.
15 Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä;
But to this day, when Moses is read, the veil is upon their heart.
16 mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
Though when it turneth unto the Lord, the veil is taken off:
17 Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
now the Lord is that Spirit; and where the Spirit of the Lord is, there is liberty.
18 Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.
But we all with unveiled face beholding, as in a glass, the glory of the Lord, are transformed according to the same image from glory to glory, as proceeding from the Spirit of the Lord.
