1 Kuninkaiden 12
1 Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.
Rehoboam loe Shekem ah caeh; Israel kaminawk boih loe anih to siangpahrang ah sak hanah caeh o.
2 Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen-hän oli vielä Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomoa, ja Jerobeam asui Egyptissä,
(To tamthang to Solomon siangpahrang khae hoi kacawn, ) Nabat capa Jeroboam mah a ohhaih ahmuen, Izip prae hoiah thaih naah, Izip prae hoi amlaem let.
3 mutta he lähettivät kutsumaan hänet-niin Jerobeam ja koko Israelin seurakunta tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:
Israel kaminawk mah Jeroboam to kawk hanah kami to patoeh o; Jeroboam hoi Israel kaminawk loe Rehoboam khaeah nawnto caeh o moe,
4 "Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua".
nampa mah kaicae hae paroeai hmuen kazih ang phawhsak; nampa khae hoi kazit parai ka phawh o ih hmuen, kaicae nuiah koeng ih hmuen kazit hae nang mah loe anghoepsak kue lai ah, to tiah nahaeloe na tok to kang sak pae o han, tiah a naa o.
5 Hän vastasi heille: "Menkää ja odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni". Ja kansa meni.
Rehoboam mah, Amlaem oh loe, ni thumto pacoengah kai khaeah angzo o let ah, tiah a naa. To pongah to ih kaminawk loe amlaem o let.
6 Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa, kun tämä vielä eli, ja kysyi: "Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?"
Rehoboam siangpahrang mah, ampa Solomon hing naah, a hmaa ah angdoe poekhaih kahoih paekkung, kacoehtanawk khaeah, Hae kaminawk hae kawbangmaw ka pathim han? tiah a dueng.
7 He vastasivat hänelle ja sanoivat: "Jos sinä tänä päivänä rupeat tämän kansan palvelijaksi ja palvelet heitä, jos kuulet heitä ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi".
Nihcae mah, Nang loe vaihniah hae kaminawk ih tamna ah na oh moe, nihcae koehhaih to na paroi pae, nihcae han kahoih ah lok na pathim nahaeloe, hae kaminawk loe dungzan khoek to na tamna ah om o tih, tiah a naa o.
8 Mutta hän hylkäsi tämän neuvon, jonka vanhat hänelle antoivat, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.
Toe anih loe kacoehtanawk mah, thuih ih lok to tiah doeh sah ai, angmah hoi nawnto kaqoeng tahang, a hmaa ah toksah kaminawk to dueng lat.
9 Hän kysyi heiltä: "Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka sinun isäsi on pannut meidän niskaamme'?"
Siangpahrang mah nihcae khaeah, Hae kaminawk mah, kai khaeah, Nampa mah kaicae nuiah phawhsak ih hmuen kazit hae anghoepsak kue lai ah, tiah ang naa o, hae tiah thui kaminawk hae, kawbangmaw ka pathim han, tiah a naa.
10 Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: "Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi, mutta huojenna sinä sitä meiltä' -puhu heille näin: 'Minun pikkusormeni on paksumpi kuin minun isäni lantio.
Angmah hoi huihto kaqoeng thendoengnawk mah anih khaeah, Nampa mah kaicae nuiah phawhsak ih hmuen kazit to, nang mah anghoepsak kue lai ah, tiah kathui hae kaminawk khaeah, Ka banpazung loe kampa ih kaeng pongah len kue tih.
11 Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan ikeen, niin minä teen teidän ikeenne vielä raskaammaksi; jos isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.'"
Kampa mah ang phawh o sak ih kazit hmuen pongah kazit kue hmuen to kang phawh o sak han; kampa mah quiboeng hoiah ang thuihtaek o, kai mah loe sataai hoiah kang thuihtaek o han, tiah pathim ah, tiah a naa o.
12 Niin Jerobeam ja kaikki kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt sanoen: "Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä".
Siangpahrang mah ni thumto pacoengah angzoh o let hanah a thuih pae baktih toengah, Ni thumto oh pacoengah loe Jeroboam hoi kaminawk boih to Rehoboam khaeah angzoh o let.
13 Ja kuningas antoi kansalle kovan vastauksen, hyljäten sen neuvon, jonka vanhat olivat hänelle antaneet.
To naah siangpahrang loe kacoehtanawk mah thuih ih loknawk tiah doeh sah pae ai, to ih kaminawk khaeah kanaa parai ah lok to pathim pae;
14 Ja hän puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: "Jos minun isäni on tehnyt teidän ikeenne raskaaksi, niin minä teen ikeenne vielä raskaammaksi; jos minun isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla".
thendoengnawk mah thuih o ih lok baktih toengah, to kaminawk khaeah, Kampa mah ang phawh o sak ih hmuen kazit pong kazit kue ah, kang phawh o sak han; kampa mah quiboeng hoiah ang boh o, toe kai mah loe sataai hoiah kang boh o han, tiah a naa.
15 Kuningas ei siis kuullut kansaa; sillä Herra sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka Herra oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.
Tipongah siangpahrang mah prae kaminawk ih lok tahngaih han koeh ai tih nahaeloe, Angraeng mah Shiloh kami Ahijah patohhaih rang hoiah, Nebat capa Jeroboam khaeah Angraeng mah thuih ih lok akoepsak han ih ni hae tiah hmuen hae oh.
16 Kun koko Israel huomasi, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: "Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, Israel! Valvo nyt huonettasi, Daavid!" Ja Israel meni majoillensa.
Siangpahrang mah nihcae ih lok tahngai pae ai, tiah Israel kaminawk boih mah panoek o naah, siangpahrang khaeah; David khaeah taham timaw ka tawnh o moe, Jesse capa khaeah qawktoep han koi timaw ka tawnh o? Aw Israel kaminawk, nangmacae kahni im ah amlaem oh; Aw David, na im hae nang mah toep lai ah, tiah a naa o. To pongah Israel kaminawk loe angmacae im ah amlaem o.
17 Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden israelilaisten kuninkaaksi, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.
Toe Judah vangpuinawk thungah kaom Israel kaminawk loe Rehoboam mah ni uk vop.
18 Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan verotöiden valvojan Adoramin, kivitti koko Israel hänet kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi nopeasti vaunuihinsa ja pakeni Jerusalemiin.
Rehoboam siangpahrang mah tamut kokhaih bangah zaehoikung Adoram to patoeh, toe anih to Israel kaminawk boih mah thlung hoiah vah o maat. Rehoboam siangpahrang angmah to loe, angmah ih hrang lakok nuiah karangah angthueng moe, Jerusalem vangpui ah cawnh.
19 Näin Israel luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.
To pongah Israel kaminawk loe, David imthung takoh nuiah vaihni ni khoek to misa ah oh o.
20 Mutta kun koko Israel kuuli, että Jerobeam oli tullut takaisin, lähettivät he kutsumaan hänet kansankokoukseen ja tekivät hänet koko Israelin kuninkaaksi. Daavidin sukua ei seurannut kukaan muu kuin Juudan sukukunta yksin.
Jeroboam amlaem let boeh, tiah Israel kaminawk boih mah thaih o naah, rangpui amkhuenghaih ahmuen ah anih to kawk o moe, Israel kaminawk boih ukkung siangpahrang ah suek o; Judah acaeng khue ai ah loe, David ih imthung takoh hnukbang kami midoeh om ai.
21 Ja kun Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän koko Juudan heimon ja Benjaminin sukukunnan, satakahdeksankymmentä tuhatta sotakuntoista valiomiestä, sotimaan Israelin heimoa vastaan ja palauttamaan kuninkuutta Rehabeamille Salomon pojalle.
Rehoboam Jerusalem vangpui ah phak naah, Israel kaminawk loe misa to tuk moe, prae to Solomon capa Rehoboam ban thungah phaksak let hanah, Judah imthung takoh kaminawk hoi Benjamin imthung takoh kaminawk boih ahmuen maeto ah amkhuengsak; a qoih ih misatuh thaih kami sang cumvaito pacoeng, sang quitazetto oh o.
22 Mutta Jumalan miehelle Semajalle tuli tämä Jumalan sana:
Toe Sithaw ih kami Shemaiah khaeah Sithaw ih lok hae tiah angzoh,
23 "Sano Rehabeamille, Salomon pojalle, Juudan kuninkaalle, ja koko Juudan ja Benjaminin heimoille sekä muulle kansalle näin:
Solomon capa, Judah siangpahrang khaeah, Judah hoi Benjamin imthung takohnawk boih, kanghmat kaminawk boih khaeah,
24 'Näin sanoo Herra: Älkää menkö sotimaan veljiänne, israelilaisia, vastaan. Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen sallinut tämän tapahtua.'" Niin he kuulivat Herran sanaa, kääntyivät takaisin ja menivät pois Herran sanan mukaan.
Angraeng mah hae tiah thuih; Nam nawkamya Israel kaminawk tuk hanah caeh o tahang hmah; kami boih angmah im ah amlaem o nasoe; kaimah ni hae hmuennawk hae ka sak, tiah thui pae oh, tiah a naa. To pongah nihcae mah Angraeng ih lok to tahngaih o moe, Angraeng mah thuih ih lok baktih toengah, angmacae im ah amlaem o let.
25 Mutta Jerobeam linnoitti Sikemin Efraimin vuoristossa ja asettui sinne. Sitten hän lähti sieltä ja linnoitti Penuelin.
To pacoengah Jeroboam mah Ephraim mae nuiah, Shekem vangpui to sak moe, to vangpui thungah oh; to vangpui hoiah caeh moe, Penuel vangpui to a sak.
26 Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: "Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle.
Jeroboam mah siangpahrang ukhaih prae loe David imthung takoh khaeah paek let tih boeh;
27 Jos tämä kansa menee ja uhraa teurasuhreja Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan, puolelle; ja he tappavat minut ja palaavat takaisin Rehabeamin, Juudan kuninkaan, luo."
hae kaminawk mah angbawnhaih paek hanah, Angraeng ih im ohhaih Jerusalem ah caeh o nahaeloe, hae kaminawk loe angmacae ih angraeng, Judah siangpahrang, Rehoboam khaeah amlaem o let tih; kai hae na hum o ueloe, Rehoboam siangpahrang khaeah amlaem o let tih, tiah palung thungah a poek.
28 Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: "Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta."
To pongah kaminawk khaeah lokdueng pacoengah, Siangpahrang mah sui hoiah maitaw caa krang hnetto a sak; to pacoengah anih mah kaminawk khaeah, Jerusalem vangpui ah na caeh o haih pop parai boeh; Aw Israel kaminawk, Izip prae thung hoiah nangcae zaehoikung sithaw hnik loe, hae ah oh hoi boeh, tiah a naa.
29 Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.
Maeto loe Bethel ah suek moe, kalah maeto loe Dan ah a suek.
30 Ja tämä koitui synniksi. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka.
Hae tiah a sak ih hmuen loe zae haih ah oh; kaminawk loe to ah kaom sithaw to bok hanah, Dan karoek to caeh o.
31 Hän rakensi myös uhrikukkulatemppeleitä ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä.
Jeroboam loe hmuensang ah bokhaih imnawk to sak moe, Levi acaeng na ai, kahnaem koek kami rumram to qaima ah a suek.
32 Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille; niin hän teki Beetelissä ja uhrasi niille vasikoille, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä uhrikukkulapappeja hän asetti virkaan Beeteliin.
Judah prae ah sak o ih poih baktih toengah, khrah tazetto haih ni hatlaipangato naah, hmaicam pongah angbawnhaih to a sak. Bethel ah doeh to tiah sak ih maitaw caa krang khaeah angbawnhaih to a sak; hmuensang ah toksak hanah tokpaek ih qaimanawk to, Bethel ah a suek.
33 Hän nousi sille alttarille, jonka oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan israelilaisille ja nousi alttarille polttamaan uhreja.
A poekhaih baktiah a qoih ih khrah tazetto haih ni hatlaipangato naah, Bethel ah a sak ih hmaicam pongah, angbawnhaih to sak; to tiah Israelnawk hanah poih to a sak pae pacoengah, hmaicam nuiah angbawnhaih to sak moe, hmuihoih doeh a thlaek.
