Psalmien 49
1 Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
Przewodnikowi chóru. Psalm dla synów Korego. Słuchajcie tego wszystkie narody, nadstawcie ucha wszyscy mieszkańcy świata.
2 Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
Zarówno wy, prości, jak i wy, możni; zarówno bogaty, jak i ubogi.
3 Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
Moje usta wypowiedzą mądrość, a rozmyślaniem mego serca [będzie] roztropność.
4 Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
Nakłonię ucha ku przypowieści, przy harfie rozwiążę moją zagadkę.
5 Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
Dlaczego mam się bać w dniach niedoli, [gdy] otacza mnie nieprawość tych, którzy mnie depczą?
6 Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
Ci, którzy ufają swym bogactwom i chlubią się swym wielkim dostatkiem;
7 Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
Nikt [z nich] w żaden sposób nie odkupi swego brata ani nie może dać Bogu [za niego] okupu;
8 Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
(Kosztowny bowiem jest okup za ich dusze i nigdy się nie zdarzy);
9 Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
Aby żył na wieki i nie doznał zniszczenia.
10 Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
Każdy bowiem widzi, że mądrzy umierają, tak samo jak ginie głupiec i prostak, i zostawiają obcym swoje bogactwa.
11 Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
Myślą, [że] ich domy [są] wieczne, a ich mieszkania [będą trwać] z pokolenia na pokolenie; nazywają ziemie swymi imionami.
12 Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
Lecz człowiek, choć otoczony czcią, nie przetrwa; podobny jest do bydląt, które giną.
13 Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
Ich droga jest ich głupstwem, mimo to ich potomkowie pochwalają ich mowę. (Sela)
14 He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol h7585)
Jak owce będą złożeni w grobie, śmierć ich pożre; prawi będą nad nimi panować o poranku, ich postać zostanie zniszczona w grobie, gdy opuszczą swoje mieszkanie. (Sheol h7585)
15 Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol h7585)
Ale Bóg wykupi moją duszę z mocy grobu, bo mnie przyjmie. (Sela) (Sheol h7585)
16 Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
Nie bój się, gdy się ktoś wzbogaci, gdy się rozmnoży sława jego domu;
17 Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
Bo gdy umrze, niczego [ze sobą] nie weźmie i nie pójdzie za nim jego sława.
18 Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
Chociaż za życia swej duszy pochlebiał i chwalono go, gdy dobrze się urządził;
19 Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
Pójdzie jednak do grona swych ojców; nigdy nie ujrzą światła.
20 Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.
Człowiek, który jest otoczony czcią, a nie rozumie [tego], podobny jest do bydląt, które giną.
