Psalmien 37

1 Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.

Ein Psalm Davids. Erzürne dich nicht über die Bösen; sei nicht neidisch auf die Übeltäter.

2 Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.

Denn wie das Gras werden sie bald abgehauen, und wie das grüne Kraut werden sie verwelken.

3 Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.

Hoffe auf den HERRN und tue Gutes; bleibe im Lande und nähre dich redlich.

4 Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.

Habe Deine Lust am HERRN; der wird dir geben, was dein Herz wünschet.

5 Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.

Befiehl dem HERRN deine Wege und hoffe auf ihn; er wird's wohl machen

6 Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.

und wird deine Gerechtigkeit hervorbringen wie das Licht und dein Recht wie den Mittag.

7 Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.

Sei stille dem HERRN und warte auf ihn; erzürne dich nicht über den, dem sein Mutwille glücklich fortgeht.

8 Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.

Steh ab vom Zorn und laß den Grimm, erzürne dich nicht, daß du nicht auch übel tust.

9 Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.

Denn die Bösen werden ausgerottet; die aber des HERRN harren, werden das Land erben.

10 Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.

Es ist noch um ein kleines, so ist der Gottlose nimmer; und wenn du nach seiner Stätte sehen wirst, wird er weg sein.

11 Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.

Aber die Elenden werden das Land erben und Lust haben in großem Frieden.

12 Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.

Der Gottlose droht dem Gerechten und beißt seine Zähne zusammen über ihn.

13 Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.

Aber der Herr lacht sein; denn er sieht, daß sein Tag kommt.

14 Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.

Die Gottlosen ziehen das Schwert aus und spannen ihren Bogen, daß sie fällen den Elenden und Armen und schlachten die Frommen.

15 Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.

Aber ihr Schwert wird in ihr Herz gehen, und ihr Bogen wird zerbrechen.

16 Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.

Das wenige, das ein Gerechter hat, ist besser als das große Gut vieler Gottlosen.

17 Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.

Denn der Gottlosen Arm wird zerbrechen; aber der HERR erhält die Gerechten.

18 Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.

Der HERR kennt die Tage der Frommen, und ihr Gut wird ewiglich bleiben.

19 Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.

Sie werden nicht zu Schanden in der bösen Zeit, und in der Teuerung werden sie genug haben.

20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.

Denn die Gottlosen werden umkommen; und die Feinde des HERRN, wenn sie gleich sind wie köstliche Aue, werden sie doch vergehen, wie der Rauch vergeht.

21 Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.

Der Gottlose borgt und bezahlt nicht; der Gerechte aber ist barmherzig und gibt.

22 Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.

Denn seine Gesegneten erben das Land; aber seine Verfluchten werden ausgerottet.

23 Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.

Von dem HERRN wird solches Mannes Gang gefördert, und er hat Lust an seinem Wege.

24 Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.

Fällt er, so wird er nicht weggeworfen; denn der HERR hält ihn bei der Hand.

25 Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.

Ich bin jung gewesen und alt geworden und habe noch nie gesehen den Gerechten verlassen oder seinen Samen nach Brot gehen.

26 Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.

Er ist allezeit barmherzig und leihet gerne, und sein Same wird gesegnet sein.

27 Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.

Laß vom Bösen und tue Gutes und bleibe wohnen immerdar.

28 Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.

Denn der HERR hat das Recht lieb und verläßt seine Heiligen nicht; ewiglich werden sie bewahrt; aber der Gottlosen Same wird ausgerottet.

29 Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.

Die Gerechten erben das Land und bleiben ewiglich darin.

30 Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.

Der Mund des Gerechten redet die Weisheit, und seine Zunge lehrt das Recht.

31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.

Das Gesetz seines Gottes ist in seinem Herzen; seine Tritte gleiten nicht.

32 Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;

Der Gottlose lauert auf den Gerechten und gedenkt ihn zu töten.

33 Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.

Aber der HERR läßt ihn nicht in seinen Händen und verdammt ihn nicht, wenn er verurteilt wird.

34 Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.

Harre auf den HERRN und halte seinen Weg, so wird er dich erhöhen, daß du das Land erbest; du wirst es sehen, daß die Gottlosen ausgerottet werden.

35 Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.

Ich habe gesehen einen Gottlosen, der war trotzig und breitete sich aus und grünte wie ein Lorbeerbaum.

36 Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.

Da man vorüberging, siehe, da war er dahin; ich fragte nach ihm, da ward er nirgend gefunden.

37 Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;

Bleibe fromm und halte dich recht; denn solchem wird's zuletzt wohl gehen.

38 Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.

Die Übertreter aber werden vertilgt miteinander, und die Gottlosen werden zuletzt ausgerottet.

39 Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.

Aber der HERR hilft den Gerechten; der ist ihre Stärke in der Not.

40 Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.

Und der HERR wird ihnen beistehen und wird sie erretten; er wird sie von dem Gottlosen erretten und ihnen helfen; denn sie trauen auf ihn.