Psalmien 17
1 Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
A Prayer by David. Hear, LORD, my righteous plea. Give ear to my prayer that doesn’t go out of deceitful lips.
2 Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
Let my sentence come out of your presence. Let your eyes look on equity.
3 Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
You have proved my heart. You have visited me in the night. You have tried me, and found nothing. I have resolved that my mouth shall not disobey.
4 Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
As for the deeds of men, by the word of your lips, I have kept myself from the ways of the violent.
5 Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
My steps have held fast to your paths. My feet have not slipped.
6 Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
I have called on you, for you will answer me, God. Turn your ear to me. Hear my speech.
7 Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
Show your marvellous loving kindness, you who save those who take refuge by your right hand from their enemies.
8 Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
Keep me as the apple of your eye. Hide me under the shadow of your wings,
9 Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
from the wicked who oppress me, my deadly enemies, who surround me.
10 Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
They close up their callous hearts. With their mouth they speak proudly.
11 Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
They have now surrounded us in our steps. They set their eyes to cast us down to the earth.
12 Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
He is like a lion that is greedy of his prey, as it were a young lion lurking in secret places.
13 Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
Arise, LORD, confront him. Cast him down. Deliver my soul from the wicked by your sword,
14 Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
from men by your hand, LORD, from men of the world, whose portion is in this life. You fill the belly of your cherished ones. Your sons have plenty, and they store up wealth for their children.
15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
As for me, I shall see your face in righteousness. I shall be satisfied, when I awake, with seeing your form.
