Psalmien 146

1 Halleluja! Kiitä Herraa, minun sieluni.

Aleluja! Hvali, dušo moja, Jahvu!

2 Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.

Hvalit ću Jahvu sveg života svojeg. Dok me bude, Bogu svom ću pjevati.

3 Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat, ei he voi mitään auttaa.

Ne uzdajte se u knezove, u čovjeka od kog nema spasenja!

4 Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.

Iziđe li duh iz njega, u zemlju svoju on se vraća i propadaju sve misli njegove.

5 Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;

Blago onom kome je pomoćnik Bog Jakovljev, kome je ufanje u Jahvi, Bogu njegovu,

6 Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;

koji stvori nebo i zemlju, more i sve što je u njima; koji ostaje vjeran dovijeka,

7 Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:

potlačenima vraća pravicu, a gladnima kruh daje. Jahve oslobađa sužnje,

8 Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut: Herra rakastaa vanhurskaita.

Jahve slijepcima oči otvara. Jahve uspravlja prignute, Jahve ljubi pravedne.

9 Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä, ja jumalattomain tien hajoittaa.

Jahve štiti tuđince, sirote i udovice podupire, a grešnicima mrsi putove.

10 Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun, Halleluja!

Jahve će kraljevati dovijeka, tvoj Bog, Sione, od koljena do koljena. Aleluja!