Psalmien 126

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.

Ein Wallfahrtslied. Als der HERR die Gefangenen Zions zurückbrachte, da waren wir wie Träumende.

2 Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.

Da war unser Mund voll Lachens und unsre Zunge voll Jubel; da sagte man unter den Heiden: «Der HERR hat Großes an ihnen getan!»

3 Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.

Der HERR hat Großes an uns getan, wir sind fröhlich geworden.

4 Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.

HERR, bringe unsre Gefangenen zurück wie Bäche im Mittagsland!

5 Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.

Die mit Tränen säen, werden mit Freuden ernten.

6 He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.

Wer weinend dahingeht und den auszustreuenden Samen trägt, wird mit Freuden kommen und seine Garben bringen.