Psalmien 104

1 Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.

Błogosław, moja duszo, PANA. PANIE, mój Boże, jesteś bardzo wielki; odziałeś się w chwałę i majestat.

2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.

Okryłeś się światłością jak szatą, rozciągnąłeś niebiosa jak zasłonę.

3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.

Zbudowałeś na wodach swoje komnaty, czynisz obłoki swym rydwanem, chodzisz na skrzydłach wiatru.

4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.

Czynisz swoich aniołów duchami, swe sługi ogniem płonącym.

5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.

Założyłeś fundamenty ziemi, tak że się nigdy nie zachwieje.

6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.

Okryłeś ją głębią jak szatą, wody stanęły nad górami.

7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.

Na twoje zgromienie rozbiegły się, a na głos twego grzmotu szybko pouciekały.

8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.

Wzniosły się ponad góry, zniżyły się w doliny, na miejsce, które dla nich założyłeś.

9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.

Wyznaczyłeś [im] granicę, aby jej nie przekroczyły ani nie powróciły, by okryć ziemię.

10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;

Wypuszczasz źródła po dolinach, [aby] płynęły między górami;

11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.

I napoiły wszystkie zwierzęta polne, dzikie osły gaszą [w nich] swoje pragnienie.

12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.

Przy nich mieszka ptactwo niebieskie i śpiewa pośród gałęzi.

13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.

Nawadniasz góry ze swoich komnat, owocami twoich dzieł syci się ziemia.

14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.

Sprawiasz, że rośnie trawa dla bydła i zioła na użytek człowieka, żeby dobywał chleb z ziemi;

15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.

I wino, które rozwesela serce człowieka, i oliwę, od której rozjaśnia się twarz, i chleb, który krzepi serce ludzkie.

16 Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;

Nasycone są drzewa PANA, cedry Libanu, które zasadził;

17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.

Na których ptaki mają swe gniazda; jedliny, na których bocian [ma] swój dom.

18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.

Wysokie góry są dla górskich kozłów, a skały [są] schronieniem dla królików.

19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.

Uczynił księżyc, aby odmierzał czas; słońce zna swój zachód.

20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.

Sprowadzasz ciemność i nastaje noc, w której wychodzą wszystkie zwierzęta leśne.

21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.

Lwiątka ryczą za łupem i szukają swego pokarmu od Boga.

22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.

Słońce wstaje, schodzą się razem i kładą się w swoich jamach.

23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.

[Wtedy] wychodzi człowiek do swojej roboty i do swojej pracy aż do wieczora.

24 Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.

O, jak liczne są twoje dzieła, PANIE! Wszystkie je uczyniłeś mądrze, ziemia jest pełna twego bogactwa.

25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;

Oto morze wielkie i szerokie, w nim niezliczone istoty pełzające, zwierzęta małe i wielkie.

26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.

Po nim pływają okręty i Lewiatan, którego stworzyłeś, aby w nim igrał.

27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.

Wszystko to czeka na ciebie, abyś dał im pokarm we właściwym czasie.

28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.

[Gdy] dajesz im, zbierają; gdy otwierasz swą rękę, sycą się dobrami.

29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.

[Lecz gdy] ukrywasz swe oblicze, trwożą się; gdy odbierasz im ducha, giną i obracają się w proch.

30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.

[Gdy] wysyłasz twego ducha, zostają stworzone i odnawiasz oblicze ziemi.

31 Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.

Niech chwała PANA trwa na wieki, niech się raduje PAN swymi dziełami.

32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.

Patrzy na ziemię, a ona drży, dotyka gór, a dymią.

33 Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.

Będę śpiewał PANU, póki żyję; będę śpiewał memu Bogu, póki istnieję.

34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.

Moje rozmyślanie o nim wdzięczne będzie, rozraduję się w PANU.

35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!

Niech zostaną wytraceni z ziemi grzesznicy i niech nie będzie już niegodziwych! Błogosław, moja duszo, PANA. Alleluja.