Sananlaskujen 29

1 Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

O homem que muitas vezes reprehendido endurece a cerviz de repente será quebrantado sem que haja cura.

2 Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

Quando os justos se engrandecem, o povo se alegra, mas quando o impio domina o povo suspira.

3 Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

O homem que ama a sabedoria alegra a seu pae, mas o companheiro de prostitutas desperdiça a fazenda.

4 Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

O rei com juizo sustem a terra, mas o amigo de peitas a transtorna.

5 Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

O homem que lisongeia a seu proximo, arma uma rede aos seus passos.

6 Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

Na transgressão do homem mau ha laço, mas o justo jubila e se alegra.

7 Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

Informa-se o justo da causa dos pobres, mas o impio não comprehende o conhecimento.

8 Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

Os homens escarnecedores abrazam a cidade, mas os sabios desviam a ira.

9 Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

O homem sabio que pleiteia com o tolo, quer se turbe quer se ria, não terá descanço.

10 Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

Os homens sanguinolentos aborrecem ao sincero, mas os rectos procuram o seu bem.

11 Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

Todo o seu espirito profere o tolo, mas o sabio o encobre e reprime.

12 Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

O governador que dá attenção ás palavras mentirosas, achará que todos os seus servos são impios.

13 Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

O pobre e o usurario se encontram, e o Senhor allumia os olhos d'ambos.

14 Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

O rei, que julga os pobres conforme a verdade, firmará o seu throno para sempre.

15 Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

A vara e a reprehensão dão sabedoria, mas o rapaz entregue a si mesmo envergonha a sua mãe.

16 Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

Quando os impios se multiplicam, multiplicam-se as transgressões, mas os justos verão a sua quéda.

17 Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

Castiga a teu filho, e te fará descançar; e dará delicias á tua alma.

18 Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

Não havendo prophecia, o povo fica dissoluto; porém o que guarda a lei esse é bemaventurado:

19 Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

O servo se não emendará com palavras, porque, ainda que te entenda, todavia não responderá.

20 Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

Tens visto um homem arremessado nas suas palavras? maior esperança ha d'um tolo do que d'elle.

21 Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

Quando alguem cria delicadamente o seu servo desde a mocidade, por derradeiro quererá ser seu filho.

22 Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

O homem iracundo levanta contendas; e o furioso multiplica as transgressões.

23 Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

A soberba do homem o abaterá, mas o humilde d'espirito reterá a gloria.

24 Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

O que tem parte com o ladrão aborrece a sua propria alma: ouve maldições, e não o denuncia.

25 Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

O temor do homem armará laços, mas o que confia no Senhor será posto em alto retiro.

26 Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

Muitos buscam a face do principe, mas o juizo de cada um vem do Senhor.

27 Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.

Abominação é para os justos o homem iniquo, mas abominação é para o impio o de rectos caminhos.