Sananlaskujen 26
1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
Comme la neige ne convient pas en été, ni la pluie en la moisson, ainsi la gloire ne convient point à un fou.
2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
Comme l'oiseau [est prompt] à aller çà et là, et l'hirondelle à voler, ainsi la malédiction donnée sans sujet n'arrivera point.
3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
Le fouet est pour le cheval, le licou pour l'âne, et la verge pour le dos des fous.
4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
Ne réponds point au fou selon sa folie, de peur que tu ne lui sois semblable.
5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
Réponds au fou selon sa folie, de peur qu'il ne s'estime être sage.
6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
Celui qui envoie des messages par un fou, se coupe les pieds; et boit la peine du tort qu'il s'est fait.
7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
Faites marcher un homme qui ne va qu'en clochant; il en sera tout de même d'un propos sentencieux dans la bouche des fous.
8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
Il en est de celui qui donne de la gloire à un fou, comme s'il jetait une pierre précieuse dans un monceau de pierres.
9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
Ce qu'est une épine qui entre dans la main d'un homme ivre, cela même est un propos sentencieux dans la bouche des fous.
10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
Les Grands donnent de l'ennui à tous, et prennent à gage les fous et les transgresseurs.
11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
Comme le chien retourne à ce qu'il a vomi, [ainsi] le fou réitère sa folie.
12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
As-tu vu un homme qui croit être sage? il y a plus d'espérance d'un fou que de lui.
13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
Le paresseux dit: le grand lion est dans le chemin, le lion est par les champs.
14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
[Comme] une porte tourne sur ses gonds, ainsi se tourne le paresseux sur son lit.
15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
Le paresseux cache sa main au sein, il a de la peine de la ramener à sa bouche.
16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
Le paresseux se croit plus sage que sept [autres] qui donnent de sages conseils.
17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
Celui qui en passant se met en colère pour une dispute qui ne le touche en rien, est [comme] celui qui prend un chien par les oreilles.
18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
Tel qu'est celui qui fait de l'insensé, et qui cependant jette des feux, des flèches, et des choses propres à tuer;
19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
Tel est l'homme qui a trompé son ami, et qui après cela dit: Ne me jouais-je pas?
20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
Le feu s'éteint faute de bois; ainsi quand il n'y aura plus de semeurs de rapports, les querelles s'apaiseront.
21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
Le charbon est pour faire de la braise, et le bois pour faire du feu, et l'homme querelleux pour exciter des querelles.
22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Les paroles d'un semeur de rapports sont comme de ceux qui ne font pas semblant d'y toucher, mais elles descendent jusqu'au-dedans du cœur.
23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
Les lèvres ardentes, et le cœur mauvais, sont [comme] de la litharge enduite sur un pot de terre.
24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
Celui qui hait se contrefait en ses lèvres, mais il cache la fraude au-dedans de soi.
25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
Quand il parlera gracieusement, ne le crois point; car il y a sept abominations dans son cœur.
26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
La malice de celui qui la cache comme dans un lieu secret, sera révélée dans l'assemblée.
27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
Celui qui creuse la fosse, y tombera; et la pierre retournera sur celui qui la roule.
28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
La fausse langue hait celui qu'elle a abattu; et la bouche qui flatte fait tomber.
