Matteuksen 19
1 Ja tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, läksi hän Galileasta ja tuli Juudean maan rajoille, sille puolelle Jordania.
Lam bou kambo Yecu dimkero buro di co ca dubom Galili con yaken ti yii kar Yahudiya, dinge caji Urdune.
2 Ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.
Nubo kila-kila bwan cinneten con twan ci finange cuwo.
3 Ja Pharisealaiset tulivat hänen tykönsä, kiusasivat häntä, ja sanoivat hänelle: saako mies eritä vaimostaan kaikkinaisen syyn tähden?
Faricawau bouragum cinen ci cuwancoti ciki “daten nyo nii kambo wer funen nageu, ni a twal wii ce nin naaka ki kange dikerka?
4 Niin hän vastasi ja sanoi heille: ettekö te ole lukeneet: joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hän heidät teki?
Yecu Yii ci ka kiye bi wika tok ki co ni wo fule ci fiya kabu fuel, ci yob bwayile kaange nawiye.
5 Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi:
Co niwo fule ciyeu tok ki kiwuro nii an dubom Teece kange Nee ce na murom kange wee ce, ci yobeu cin yilam win.
6 Niin ei he ole enään kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman.
Ci man yob tak la buiyo win Na nyori dike kwama mureu, kange nii a yalkande.
7 He sanoivat hänelle: miksi Moses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänen?
Co ci yice, “La ye bui Musa yinyo ki nyiyal nyo tual nawiye nin na'aka nyo ywaco take?
8 Sanoi hän heille: teidän sydämenne kovuuden tähden salli Moses teidän eritä vaimoistanne; vaan ei alusta niin ollut.
La co yici bikwan nerer kumer, co dok muca ciya kumen ko tual nawiyenin Na'aka ki kaba kebo nyo.
9 Mutta minä sanon teille: kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin.
Ma yi kom ti nii wo tual wii ce nin neu naka, na kebo borutom.
10 Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida.
Bibei tomangeceu yico nawo nyo nii kange wii ce di, yorbo a na'aka.
11 Niin hän sanoi heille: ei tätä sanaa kaikki käsitä, vaan ne, joille se annettu on.
La Yecu yi ki “Kebo kwarub a yo merang kako tiye, la kan co nubo cia cinen cia yowe.
12 Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse kuohinneet ovat. Joka sen taitaa käsittää, se käsittäkään.
Kangem wii wuro bou ci Teeni (Combilome) Nyo tak di kangem wi buro yilamTeeniu ki ker Liyaro lo kwama. wo a yo merangka ko wo tiyeu ayo.
13 Silloin vietiin hänen tykönsä lapsia, että hän laskis kätensä heidän päällensä ja rukoilis; mutta opetuslapset nuhtelivat heitä.
Co ci bou cinen ki bibeiyo biduwatinim na ci yo cinenkang dor, kwob cinen dilo, “La bi bei tomange ceu erang ci ti.
14 Mutta Jesus sanoi: sallikaat lasten olla, ja älkäät kieltäkö heitä tulemasta minun tyköni: sillä senkaltaisten on taivaan valtakunta.
La Yecu Yii ci, ko dob bibeiyo bidu wattinum bo ko ywa cire bou kako kami wori liyaro lo kwamau ki wang ciko.
15 Ja kuin hän oli pannut kätensä heidän päällensä, meni hän sieltä pois.
La con yoti ka'ani ceu dor cir na nimde co dob fiye co.
16 Ja katso, yksi tuli ja sanoi hänelle: hyvä Mestari! mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin ijankaikkisen elämän? (aiōnios g166)
La nii kange bou fiye Yecu wiye tok ki “Nii meranka, nangen do ken do wini ma matiye nan fiya dume dii yeu? (aiōnios g166)
17 Niin hän sanoi hänelle: miksi sinä kutsut minun hyväksi? Ei ole kenkään hyvä, vaan yksi, Jumala. Mutta jos sinä tahdot elämään sisälle tulla, niin pidä käskyt.
Yecu yi co ye bwi mo meye kerti dor nangen nero kene? win cuwab dong dong, no mo cuiti mo do ken mor dumedi, bwnag ten wer funero,
18 Hän sanoi hänelle: kutka? Jesus sanoi: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärin todistaman:
nii co yii co ki wer funero wini? Yecu yico “Tuwalde nii mare buro tum, kuure kwi, ma'are warke niyer ker,
19 Kunnioita isääs ja äitiäs: ja sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
Ne Tee mwe kange Nee mwe dur, na cui nii bi dom kange mweu na dor mwer.
20 Sanoi nuorukainen hänelle: kaikki nämät olen minä pitänyt nuoruudestani; mitä vielä minulta puuttuu?
Bwe bwantn yile wo yi co, mim man buro gwam yee ma mati take?
21 Sanoi Jesus hänelle: jos sinä tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy mitä sinulla on, ja anna vaivaisille: ja sinun pitää saaman tavaran taivaassa; ja tule ja seuraa minua.
Yecu yii co, na mo cuiti na yilam dong dong di, ya'a miyem dike mo cike gwam, na kabkang nob bune bo nen di na mon fiya ciwekako dii Nimde na bou na bwanten ten
22 Mutta kuin nuorukainen kuuli sen puheen, meni hän pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.
La be bwa yile wo ki fir nerer wori con nii cuwe cuwe.
23 Mutta Jesus sanoi opetuslapsillensa: totisesti sanon minä teille: rikas tulee työläästi taivaan valtakuntaan.
Yecu yi bi bei tomange ceu, Bi com ma yikom ti, a yilam bwai yo na nii cuiwe-cuiwe na do liyar kwamar.
24 Ja taas sanon minä teille: huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.
Yila ma yi ten komti an la telem bo min a doken buwak bilifirak kange wo nii cuiwe -cuiwe a do liyar kwamar tiyeu”
25 Mutta koska hänen opetuslapsensa sen kuulivat, peljästyivät he sangen kovin, sanoen: kuka siis taitaa autuaaksi tulla?
bibei tomange ceu nuwa nyori, yila cinen ki nyomanka bicom cikii we a fiya cerka tiye?
26 Niin Jesus katsahti heidän päällensä ja sanoi heille: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta Jumalan tykönä ovat kaikki mahdolliset.
Yecu to ti cici, fiye nubo wiye man i a mati, la fiye Kwama wiyeu dikero gwam ki maman.
27 Silloin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: katso, me luovuimme kaikista ja seuraamme sinua: mitä siis meidän siitä on?
Bitru karu ki, Nyon dubom dikero gwam nyon bwangten nen. La ye ya fiya tiye?
28 Niin sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille, te, jotka minua olette seuranneet, uudessa syntymisessä, kuin Ihmisen Poika istuu kunniansa istuimella, pitää myös teidän istuman kahdellatoistakymmenellä istuimella, tuomiten kahtatoistakymmentä Israelin sukukuntaa.
Yecu yici bi com ma yikom ti, kom wo ka bwang men teneu, ki boro fuir ko kwama wo bi bwe Nii a yi kenti kutile Duktangka ceu, kom keneu ka yii dor kutileni kwob cilombo yobe nin, kom ma tuwe luweu kwob cilombo yobeu Iciraila nin bolangti.
29 Ja jokainen, joka luopui huoneista, taikka veljistä, taikka sisarista, taikka isästä, taikka äidistä, taikka emännästä, taikka lapsista, taikka pellosta, minun nimeni tähden, hänen pitää satakertaisesti saaman, ja ijankaikkisen elämän perimän. (aiōnios g166)
Na nubo dubom loni, yitob cib, bayilob natub, Tee Nee, bibei kange tanki ni ki den miredi, an fiya kirito kwini kwob can fiya dume dii ri Yeu. (aiōnios g166)
30 Mutta monta ensimäistä tulee viimeiseksi ja viimeistä ensimäiseksi.
La nubo ducce buro kabou na weu ci an yilam buiyok, nubo ducce wo buiyeu ci an yilam kabak.
