Markuksen 7
1 Ja hänen tykönsä kokoontuivat Pharisealaiset ja muutamat kirjanoppineista, jotka Jerusalemista tulleet olivat.
Jo-Farisai gi jopuonj Chik moko ma noa Jerusalem nochokore but Yesu
2 Ja kuin he näkivät muutamat hänen opetuslapsistansa yhteisillä (se on: pesemättömillä) käsillä syövän leipää, laittivat he sitä.
mi gineno ka jopuonjrene moko chiemo gi lwedo mochido, tiende ni lwedo ma ok olwoki e yor pwodhruok.
3 Sillä pharisealaiset ja kaikki Juudalaiset ei syö, ellei he usein pese käsiänsä, pitäin vanhimpain säätyä.
Jo-Farisai gi jo-Yahudi duto ok chiem kapok gilwoko lwetgi e yor pwodhruok, kaluwore gi kit kweregi machon.
4 Ja kuin he turulta tulevat, ei he syö pesemättä. Ja monta muuta on, jotka he ovat ottaneet pitääksensä, jota on: juoma-astiain, kivi-astiain, ja vaski-astiain ja pöytäin pesemiset.
Ka gia e chiro to ok ginyal chamo gimoro kapok gilwokore. Girito timbegi moko machon mathoth: kaka luoko okombe gi agulni, gi bakunde mag lowo gi birike.
5 Sitte kysyivät Pharisealaiset ja kirjanoppineet häneltä: miksi ei sinun opetuslapses vaella vanhinpain säädyn jälkeen, vaan syövät pesemättömillä käsillä leipää?
Kuom mano jo-Farisai gi jopuonj chik nopenjo Yesu niya, “Angʼo momiyo jopuonjreni ketho chikwa kod puonj mag kwerewa, ka gichiemo gi lwedo mochido?”
6 Mutta hän vastaten sanoi heille: Jesaias on hyvästi teistä ulkokullaisista ennustanut, niinkuin kirjoitettu on: tämä kansa kunnioittaa minua huulilla, vaan heidän sydämensä on kaukana minusta.
Nodwokogi niya, “Isaya ne ni kare kane okoro wach kuomu un joma wuondoregi; mana kaka ondiki ni, “‘Jogi paka mana gi dhogi kende, to chunygi bor koda.
7 Mutta turhaan he minua palvelevat, opettain sitä oppia, joka on ihmisten käskyjä.
Gilama kayiem nono, to gik ma gipuonjo gin mana chike mag dhano.’
8 Sillä te hylkäätte Jumalan käskyn, ja pidätte ihmisten säädyn, kivi-astiain ja juoma-astiain pesemiset, ja muita senkaltaisia te paljon teette.
Useweyo Chike Nyasaye mi koro umako mana puonj ma kwereu machon noweyonu.”
9 Ja hän sanoi heille: hyvin te hylkäätte Jumalan käskyn, että te teidän säätynne pitäisitte.
Nowachonegi niya, “Un gi lony mathoth mar keto Chike Nyasaye tenge mondo urit puonju uwegi!
10 Sillä Moses sanoi: kunnioita isääs ja äitiäs! ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.
Nikech Musa nowacho ni, ‘Luor wuonu gi minu;’kendo ni, ‘Ngʼato angʼata mokwongʼo wuon kata min nyaka negi.’
11 Mutta te sanotte: jos ihminen sanoo isälle taikka äidille: korban, (se on uhrattu) jolla sinua piti minulta autettaman.
Un to uwacho ni ka ngʼato owacho ne wuon kata ne min ni, ‘Kony moro amora ma dine uyudo koa kuoma koro en Koban’ (tiende ni, mich mowal ne Nyasaye),
12 Ja ette salli hänen mitään tehdä isällensä taikka äidillensä.
to ngʼama kamano koro ok uyiene mondo okony wuon kata min.
13 Ja hylkäätte Jumalan sanan teidän säädyllänne, jonka te säätäneet olette, ja senkaltaisia paljon te teette.
Kamano umiyo wach Nyasaye bedo maonge gi teko nikech wach kitu gi timbeu mane kwereu omiyou. Bende utimo gik mamoko mathoth maket gi mano.”
14 Ja hän kutsui tykönsä kaiken kansan ja sanoi heille: kuulkaat kaikki minua, ja ymmärtäkäät.
Bangʼ mano Yesu noluongo oganda ire kendo nowachonegi niya, “Chikuru itu, un duto, mondo uwinj tiend wachni.
15 Ei ole ulkona ihmisestä mitään, joka häneen menee sisälle, ja taitaa hänen saastuttaa; mutta ne, mitkä hänestä tulevat ulos, ne ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen.
Onge gimoro man oko mar dhano ma kodonjo e iye to nyalo miyo odok mogak. En adier ni gima wuok e dho ngʼato ema miyo odoko mogak. [
16 Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.
Ngʼat man-gi it mar winjo wach mondo owinji.]”
17 Ja kuin hän kansan tyköä meni huoneeseen, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä tästä vertauksesta.
Kane oseweyo oganda mi odonjo e ot, jopuonjrene nopenje tiend ngerono mane onyisogi.
18 Ja hän sanoi heille: oletteko tekin niin ymmärtämättömät? ettekö ymmärrä, että kaikki mikä ulkoa menee ihmiseen, ei se häntä taida saastuttaa?
To nopenjogi niya, “Kare un bende wach pod ok donjnu? Donge ungʼeyo ni gima ni oko kodonjo ei dhano ok nyal miyo odok mogak?
19 Sillä ei se mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan, ja menee luonnollisesti ulos, kaikki ruat puhdistain.
Nikech ok odonji e chunye, to odonjo mana e ich bangʼe owuok oko mar dende.” (Ka Yesu nowacho ma, ne opwodho chiemo duto ni ler.)
20 Ja hän sanoi: mitä ihmisestä tulee ulos, se saastuttaa ihmisen.
Nomedo wuoyo kowacho niya, “Gima wuok koa ei ngʼato ema miyo odoko mogak.
21 Sillä sisältä ihmisten sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, huoruudet, salavuoteudet, miestapot,
Nikech chuny dhano ema richo duto wuokie kaka: paro maricho, chode, kuo, nek, terruok,
22 Varkaudet, ahneudet, pahat juonet, petos, irstaisuus, pahansuomuus, Jumalan pilkka, ylpeys, hulluus.
kod wuoro; kaachiel gi timbe maricho, wuond, anjawo, ketho nying, sunga kod fuwo.
23 Kaikki nämät pahuudet sisältä tulevat ulos ja saastuttavat ihmisen.
Gik marichogi duto wuok e chuny dhano kendo miyo ngʼato bedo mogak.”
24 Niin hän nousi ja meni sieltä Tyron ja Sidonin maan ääriin, ja meni sisälle huoneeseen, eikä tahtonut sitä kenellekään antaa tietää: ja ei hän taitanut salaa olla.
Yesu noa kanyo modhi e gwengʼ mar Turo. Nodonjo e ot moro kendo ne ok odwar mondo ngʼato ongʼe ni en kanyo, kata kamano, bedone kanyo ne ok nyal tamo ji ngʼeyo.
25 Sillä kuin yksi vaimo kuuli hänestä, jonka vähällä tyttärellä oli saastainen henki, niin se tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen,
Dhako moro ma nyare matin ne nigi jachien marach ka nowinjo ni Yesu kanyo nodhi ire gisano mi ogoyo chonge piny e nyime.
26 (Mutta vaimo oli Gregiläinen, Syrophenisiassa syntynyt) ja hän rukoili häntä ajamaan pois perkelettä hänen tyttärestänsä.
Dhakoni ne en nyar jo-Yunani monywol Foinike e piny Siria. Nobiro ir Yesu mohombe mondo oriemb jachien oa kuom nyare.
27 Niin Jesus sanoi hänelle: salli ensin lapset ravittaa; sillä ei se ole kohtuullinen, ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.
Nowachone niya, “We nyithindo ema okuong ochiem mayiengʼ, nikech ok en gima kare kawo chiemb nyithindo mondo idir ne guogi.”
28 Mutta hän vastasi ja sanoi hänelle: tosin Herra: syövät penikatkin pöydän alla lasten muruista.
Dhakono nodwoke kowacho niya, “Mano en adier, Ruoth, to kata mana guogi man e bwo mesa bende chamo ngʼinjo ma nyithindo olwaro piny.”
29 Ja hän sanoi hänelle: tämän puheen tähden mene: perkele läksi ulos sinun tyttärestäs.
Eka Yesu nowachone niya, “Nikech dwokonino koro inyalo dhi. Jachien osewuok oweyo nyari.”
30 Ja kuin hän meni kotiansa, löysi hän perkeleen lähteneeksi ulos ja tyttärensä makaavan vuoteessa.
Dhakono nodhi dala moyudo nyathineno konindo e kitanda kendo ka jachien osea.
31 Ja taas kuin hän läksi Tyron ja Sidonin maan ääristä, tuli hän Galilean meren tykö, kymmenen kaupungin maan äärten keskitse.
Yesu nowuok e gwengʼ mar Turo kaluwo Sidon, mi nolor nyaka Nam Galili mondo ochopi e gwengʼ mar Dekapoli.
32 Ja he toivat hänen tykönsä kuuron, joka myös mykkä oli, ja he rukoilivat häntä panemaan kätensä hänen päällensä,
Kuno, jomoko nokelone ngʼat moro mane ite odino kendo mane ok nyal wuoyo kata matin. Jogi nokwayo Yesu mondo oket lwete kuome.
33 Ja hän otti hänen erinänsä kansasta ja pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja rupesi hänen kieleensä,
Ka Yesu nosetero ngʼatno tenge, kogole oko e kind oganda, nosoyo lith lwetene e ite. Eka nongʼulo olawo mi omulo lew ngʼatno.
34 Ja katsahtain taivaaseen huokasi, ja sanoi hänelle; ephphata, se on: aukene.
Nongʼiyo malo e polo, kendo noomo chunye kowacho niya, “Efatha!” (tiende ni, “Yawri!”)
35 Ja kohta aukenivat hänen korvansa, ja hänen kielensä side pääsi vallallensa ja puhui selkiästi.
Kar dhogeno it ngʼatno noyawore kendo lewe nogonyore mochako wuoyo maler.
36 Ja hän haasti heidät kellenkään sanomasta. Mutta jota enemmän hän haasti, sitä enemmin he ilmoittivat.
Yesu nochiko joma nenikanyo ni kik ginyis ngʼato wachni. To kaka nomedo kwerogino e kaka gin bende negimedo lando wachno.
37 Ja he suuresti hämmästyivät, sanoen: hyvästi hän kaikki teki: kuurot hän tekee kuulemaan ja mykät puhumaan.
Ji duto mane owinjo wachno nodhier nono kagiwacho niya, “Osetimo gik moko duto maber, koda ka joma itgi odino omiyo winjo wach, kendo momni bende omiyo wuoyo.”
