Markuksen 3
1 Ja hän meni sisälle jälleen synagogaan, ja siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi.
And again, he entered into the synagogue. And there was a man there who had a withered hand.
2 Ja he ottivat hänestä vaarin, jos hän hänen sabbatina parantais, kantaaksensa hänen päällensä.
And they observed him, to see if he would cure on the Sabbaths, so that they might accuse him.
3 Ja hän sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: astu edes!
And he said to the man who had the withered hand, “Stand up in the middle.”
4 Ja hän sanoi heille: sopiiko sabbatina hyvää tehdä eli pahaa tehdä? henkeä vapahtaa taikka tappaa? Mutta he vaikenivat.
And he said to them: “Is it lawful to do good on the Sabbaths, or to do evil, to give health to a life, or to destroy?” But they remained silent.
5 Niin hän katsoi heidän päällensä vihaisesti ja oli murheissansa heidän sydämensä kovuuden tähden, ja sanoi ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja käsi tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
And looking around at them with anger, being very saddened over the blindness of their hearts, he said to the man, “Extend your hand.” And he extended it, and his hand was restored to him.
6 Ja Pharisealaiset menivät ulos ja pitivät kohta Herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.
Then the Pharisees, going out, immediately took counsel with the Herodians against him, as to how they might destroy him.
7 Mutta Jesus poikkesi opetuslastensa kanssa meren tykö, ja paljo kansaa seurasi häntä Galileasta ja Juudeasta,
But Jesus withdrew with his disciples to the sea. And a great crowd followed him from Galilee and Judea,
8 Ja Jerusalemista, ja Idumeasta, ja tuolta puolen Jordania, ja jotka Tyron ja Sidonin ympärillä asuivat, suuri joukko: jotka hänen tekonsa kuulivat, ne tulivat hänen tykönsä.
and from Jerusalem, and from Idumea and across the Jordan. And those around Tyre and Sidon, upon hearing what he was doing, came to him in a great multitude.
9 Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että venhe olis aina häntä läsnä kansan tähden, ettei he häntä ahdistaisi.
And he told his disciples that a small boat would be useful to him, because of the crowd, lest they press upon him.
10 Sillä hän oli monta parantanut, niin että kaikki, joita vaivattiin, tunkivan hänen päällensä rupeemaan häneen.
For he healed so many, that as many of them as had wounds would rush toward him in order to touch him.
11 Ja kuin saastaiset henget näkivät hänen, lankesivat he hänen eteensä maahan, huusivat, sanoen: sinä olet Jumalan Poika.
And the unclean spirits, when they saw him, fell prostrate before him. And they cried out, saying,
12 Ja hän haasti heitä kovin häntä ilmoittamasta.
“You are the Son of God.” And he strongly admonished them, lest they make him known.
13 Ja hän astui ylös vuorelle ja kutsui tykönsä, jotka hän itse tahtoi, ja he tulivat hänen tykönsä.
And ascending onto a mountain, he called to himself those whom he willed, and they came to him.
14 Ja hän sääsi ne kaksitoistakymmentä olemaan tykönänsä, että hän heitä lähettäis saarnaamaan;
And he acted so that the twelve would be with him, and so that he might send them out to preach.
15 Ja että heillä piti voima oleman taudit parantaa ja perkeleitä ajaa ulos.
And he gave them authority to cure infirmities, and to cast out demons:
16 Ja pani Simonille nimen Pietari,
and he imposed on Simon the name Peter;
17 Ja Jakobille Zebedeuksen pojalle ja Johannekselle Jakobin veljelle: (ja antoi heille nimet Boanerges, se on, pitkäisen pojat),
and also he imposed on James of Zebedee, and John the brother of James, the name ‘Boanerges,’ that is, ‘Sons of Thunder;’
18 Ja Andreaksen, ja Philippuksen, ja Bartolomeuksen, ja Matteuksen, ja Toomaan, ja Jakobin Alphein pojan, ja Taddeuksen, ja Simonin Kananealaisen,
and Andrew, and Philip, and Bartholomew, and Matthew, and Thomas, and James of Alphaeus, and Thaddeus, and Simon the Canaanite,
19 Ja Juudaan Iskariotilaisen, joka myös hänen petti.
and Judas Iscariot, who also betrayed him.
20 Ja he tulivat huoneeseen; ja kansa taas kokoontui, niin ettei heillä ollut tilaa syödäkään.
And they went to a house, and the crowd gathered together again, so much so that they were not even able to eat bread.
21 Ja kuin hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ulos ottamaan häntä kiinni; sillä he sanoivat: hän on mielettömäksi tullut.
And when his own had heard of it, they went out to take hold of him. For they said: “Because he has gone mad.”
22 Mutta kirjanoppineet, jotka Jerusalemista olivat tulleet alas, sanoivat: hänellä on beelsebub, ja perkeleiden pääruhtinaan kautta hän ajaa ulos perkeleitä.
And the scribes who had descended from Jerusalem said, “Because he has Beelzebub, and because by the prince of demons does he cast out demons.”
23 Ja hän kutsui heidät tykönsä, ja sanoi heille vertauksilla: kuinka taitaa saatana saatanan ajaa ulos?
And having called them together, he spoke to them in parables: “How can Satan cast out Satan?
24 Ja jos valtakunta erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se valtakunta taida seisoa.
For if a kingdom is divided against itself, that kingdom is not able to stand.
25 Ja jos huone erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se huone taida seisoa.
And if a house is divided against itself, that house is not able to stand.
26 Ja jos saatana karkaa ja eroittaa itsensä itsiänsä vastaan, niin ei hän taida seisoa, mutta saa lopun.
And if Satan has risen up against himself, he would be divided, and he would not be able to stand; instead he reaches the end.
27 Ei taida kenkään väkevän huoneeseen mennä ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää kiinni, ja sitte ryöstä hänen huonettansa.
No one is able to plunder the goods of a strong man, having entered into the house, unless he first binds the strong man, and then he shall plunder his house.
28 Totisesti sanon minä teille: kaikki synnit annetaan anteeksi ihmisten lapsille, pilkatkin, joilla he Jumalaa pilkkaavat,
Amen I say to you, that all sins will be forgiven the sons of men, and the blasphemies by which they will have blasphemed.
30 Sillä he sanoivat: hänellä on saastainen henki.
For they said: “He has an unclean spirit.”
31 Niin tuli hänen veljensä ja äitinsä ja seisoivat ulkona, ja lähettivät hänen tykönsä kutsumaan häntä.
And his mother and brothers arrived. And standing outside, they sent to him, calling him.
32 Ja kansa istui hänen ympärillänsä ja sanoivat hänelle: katso, äitis ja veljes kysyvät sinua ulkona.
And the crowd was sitting around him. And they said to him, “Behold, your mother and your brothers are outside, seeking you.”
33 Ja hän vastasi heitä, sanoen: kuka on minun äitini taikka minun veljeni?
And responding to them, he said, “Who is my mother and my brothers?”
34 Ja kuin hän oli ympäri katsonut niiden päälle, jotka hänen ympärillänsä istuivat, sanoi hän: katso, minun äitini ja minun veljeni.
And looking around at those who were sitting all around him, he said: “Behold, my mother and my brothers.
35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, hän on veljeni sisareni ja äitini.
For whoever has done the will of God, the same is my brother, and my sister and mother.”
