Luukkaan 8
1 Ja sitte tapahtui, että hän vaelsi lävitse kaupungeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittain evankeliumia Jumalan valtakunnasta, ja ne kaksitoistakymmentä hänen kanssansa,
Cekcoengawh Jesu taw khawk bau ingkaw vangcakhqi awh cet nawh, khawsa qam awithang leek ce kqawn hy. A hubat thlanghqa hlaihih tloek awm a venawh awm uhy,
2 Ja muutamat vaimot, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista, nimittäin: Maria, joka kutsuttiin Magdalena, josta seitsemän perkelettä oli lähtenyt ulos,
cekcoengawh amah ing qaihche ingkaw tlawhnatnaak awhkawng a qoei sak nu thlang vang tloek awm a venawh awm lawt uhy: ak kawk khui awhkawng qaaikhqi ak cawn Meri (Magdalene ak mingnaak);
3 Ja Johanna, Kusaan, Herodeksen voudin emäntä, ja Susanna ja monta muuta, jotka tavarastansa häntä palvelivat.
Herod a ipkhui ak khoemkung Chuza a zu Joanna; Susanna ingkaw ak chang nukhqi khawzah awm uhy. Vawhkaw nukhqi ing a mimah a ik-oeih ing Jesu ingkaw a hubatkhqi ce do a dan uhy.
4 Mutta kuin paljo kansaa kokoontui, ja he riensivät jokaisesta kaupungista hänen tykönsä, sanoi hän vertauksella:
Cawh thlang khawzah cun law unawh, khaw hoei awhkaw thlang boeih awm a venna law usaw, nyttahnaak awi hawnak ing awi kqawn pek khqi hy.
5 Kylväjä meni ulos siementänsä kylvämään; ja kuin hän kylvi, lankesi muutama tien oheen, ja se tallattiin, ja taivaan linnut söivät sen.
“Lo ak toenkung thlang pynoet taw camci ak theh na cet hy. Camci ce ak theh awh, camci a vang taw lam awh tla nawh; thlang ing leh nawh phakhqi ing cung hloep uhy.
6 Ja muutama lankesi kivistöön, ja kuin se tuli ylös, kuivettui se, ettei ollut märkyyttä.
A vang taw lung awh tla nawh, hang cawt law hlai hy, ak kqa am cak nawh qeu pahoei hy.
7 Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat ynnä kävivät ylös ja tukahduttivat sen.
Camci a vang taw hling anglak na tla nawh, hling ing zawi khoep saw qeen zip hy.
8 Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kuin se kävi ylös, teki se satakertaisen hedelmän. Kuin hän tämän sanoi, huusi hän: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
Camci a vang taw ang laih leek awh tla hy, cawt nawh vui thaih hy, a pyh zakhat dyna ak thaih thawt hy,” tinak khqi hy. Vawhkaw nyhtahnaak awi ak kqawn coengawh, “Zaaknaak haa ak ta ingtaw za seh nyng,” tinak khqi hy.
9 Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: mikä olis tämä vertaus?
A hubatkhqi ing cawhkaw nyhtahnaak awi ak kqawn ngaihnaak ce doet uhy.
10 Niin hän sanoi: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaudet, mutta muille vertausten kautta, ettei heidän sitä pitäis näkemän, vaikka näkisivät, eikä ymmärtämän, vaikka he kuulisivat.
A mingmih a venawh, “Khawsa ram simnaak awihyp ce nangmih a venawh taw peek na awm hawh hy, cehlai thlak chang a venawh taw nyhtahnaak awi ing kqawn pe nyng, “Hu hlai kawm uh, a mami hatnaak aham ingkaw za hlai kawm uh, a maming zaksimnaak aham,' tinak khqi hy.
11 Mutta tämä on vertaus: siemen on Jumalan sana.
Nyhtahnaak awi ing ak kqawn ngaihnaak taw vemyihna awm hy: Camci cetaw Khawsak awi ni.
12 Mutta jotka tien oheen, ovat ne, jotka kuulevat; sitte tulee perkele ja ottaa sanan heidän sydämestänsä, ettei he uskoisi ja vapaaksi tulisi.
Lam awh ak tla camci taw thlang ing awithang leek ce za hlai hy; qaai ing law nawh, ap cangna unawh, thaawngna ama mi awm naak ham amik kawlung khui awhkaw ce loh pek khqi hy.
13 Mutta jotka kivistöön, ovat ne, kuin he kuulevat, ottavat he sanan ilolla vastaan; ja ei heillä ole juurta, hetkeksi he uskovat, ja kiusauksen ajalla lankeevat pois.
Lung awh ak tla camci cetaw awi ce ang zaak awh zeelnaak ing do pahoei hy, cehlai ak kqa am awm hy. Kawlhkalh awhkaw ham doeng cangna unawh, sykzoeknaak a law awhtaw nawng taak uhy.
14 Mutta se mikä orjantappuroihin lankesi, ovat ne, jotka kuulevat, ja menevät pois, ja tukahutetaan surusta, rikkaudesta ja elämän hekumasta, eikä kanna hedelmää.
Hling lakawh ak tla camci cetaw awi ce za nawh do hy, cehlai ce ak awi ce khawmdek khawsaknaak awh lylapnaakkhqi, boeinaak ingkaw awmhlynaakkhqi ing a zawl khoep adawngawh am taai thai hy.
15 Mutta jotka hyvään maahan, ovat ne, jotka sanan kuulevat ja kätkevät hyvällä ja toimellisella sydämellä, ja saattavat hedelmän kärsivällisyydessä.
Cehlai ang laih leek awh ak tla camci cetaw: kawlung dyngnaak ingkaw leeknaak ing awi za unawh, kym unawh, thaih qui qah uhy.
16 Niin ei kenkään, joka kynttilän sytyttää, peitä sitä astialla eli pane pöydän alle; mutta panee sen kynttilänjalkaan, että sisälle tulevaiset näkisivät valkeuden.
U ingawm mai a vang awh dawn ing am myk unawh, ihkhun ak kaina am tahy; ipkhui awh ak awm thlangkhqi ing vangnaak ce a mi huh thainaak ham, maihvang a mim hawihnaak awh ni a mim hawih.
17 Sillä ei ole mitään salattu, joka ei ilmi tule, eikä peitetty, joka ei tiettäväksi ja julki tule.
Kawtih a mang dangnaak thai ham thuh ak phah khawi pynoet ca awm am awm kaw, amak dang hly kawi ang hyp na ak awm ik-oeih pynoet ca awm am awm kaw.
18 Katsokaat siis, kuinka te kuulette; sillä jolla on, hänelle pitää annettaman: jolla taas ei ole, sekin kuin hänellä näkyy olevan, otetaan häneltä pois.
Cedawngawh ikawmyihna awi naming ngai tice ak nep cana poek uh. U awm ak ta cetaw sap pek khqoet kawm usaw; cehlai u awm amak ta cetaw, a taak chyn lawh pekna awm kaw,” tinak khqi hy.
19 Niin tulivat hänen äitinsä ja veljensä hänen tykönsä, eikä saaneet häntä puhutella kansalta.
Jesu a nu ingkaw a naakhqi ce a venna law uhy, cehlai thlang a kqeng aih awh a venna am cet thai uhy.
20 Ja se ilmoitettiin hänelle, sanoen: sinun äitis ja veljes seisovat ulkona ja tahtovat sinua nähdä.
Cedawngawh, “Na nu ingkaw na koeinaakhqi ce a leng na dyi unawh, nang ni huh ham ngaih uhy,” tina uhy.
21 Niin hän vastasi ja sanoi heille: minun äitini ja veljeni ovat ne, jotka Jumalan sanan kuulevat ja tekevät sen.
Cawh anih ing, “Ve Khawsak awi za nawh ak saikhqi taw ka nu ingkaw ka koeinaakhqi ni,” tinak khqi hy.
22 Ja yhtenä päivänä tapahtui, että hän haahteen astui ja hänen opetuslapsensa, ja sanoi heille: menkäämme ylitse toiselle rannalle, ja he menivät.
Hypoet awh Jesu ing a hubatkhqi venawh, “Tuiqal na cet usih,” tinak khqi hy. Cedawngawh lawng khuina lut unawh cet uhy.
23 Mutta kuin he purjehtivat, niin hän nukkui, ja tuulispää nosti aallon meressä; ja he laineilta täytettiin, ja olivat suuressa hädässä.
A mi ceh huili awh anih taw ip hy. Tuiawh ce khaw hli lawnawh lawng ce tui be khoep saw ly unawh awm uhy.
24 Niin he menivät ja herättivät häntä sanoen: Mestari, Mestari! me hukumme. Niin hän nousi ylös, nuhteli tuulta ja veden aaltoa; ja ne lakkasivat, ja tuli tyveneksi.
A venna cet unawh thawh uhy, a venawh, “Bawipa, Bawipa, kaimih tui awh cum hly hawh u nyng ve!” tina uhy. Cawh anih ce tho lawnawh khawhli ingkaw tuiphu ce zyi hy; cawh khawhli ce dym nawh a sitdik na awm tlaih hy.
25 Niin hän sanoi heille: kussa teidän uskonne on? Mutta he peljästyivät ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: kuka siis tämä on? sillä hän käskee myös tuulta ja vettä, ja nekin ovat hänelle kuuliaiset.
Cekcoengawh amingmih ce, “Hana namik cangnaak?” tinak khqi hy. Cekkhqi ing kqih ingkaw kawpoek kyi doena, “Ve ve u nu ve? Khawhli ingkaw tui ce awi pe saw ak awi aming ngai pek hy,” ti qu uhy.
26 Ja he purjehtivat Gadaralaisten maan puoleen, ja joka on Galilean kohdalla.
Galili caqai ben nakaw Gerasenes ben ce pha uhy.
27 Ja kuin hän maalle meni, kohtasi hänen kaupungista mies, jolla olivat perkeleet jo kauvan aikaa olleet, ja joka ei pukenut vaatteita yllensä, eikä ollut huoneessa, vaan haudoissa.
Ce hun ami pha awh, ce a khawk khuiawh ak awm qaai ing am tu thlang pynoet ing pan law hy. Ce ak thlang taw khawqyt khuiawh angki hinaak a bai kaana im awh awm am awm nawh, phyi khqang awm poepa hy.
28 Mutta kuin hän näki Jesuksen, huusi hän ja lankesi hänen eteensä maahan, ja sanoi suurella äänellä: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua, älä minua vaivaa.
Anih ing Jesu ce a huh awh, khy nawh a khawkung awh khukzym pehy, ak tha yy nawh, “Jesu, sawsang soeih Khawsa Capa, ikaw ni tina vang na ti? Koeh ni khuikha sak mai, qeennaak ni thoeh nyng,” tina hy.
29 Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisestä mennä ulos, joka kauvan aikaa oli häntä vaivannut: ja hän oli kahleilla sidottu, ja jalkaraudoissa pidetty, ja rikkoi siteet, ja vietiin perkeleeltä korpeen.
Jesu ing qaihche a venawh thlang ak kawk khui awhkawng cawn aham awi a na pe khawi hawh hy, a kut a khaw ce thiqui ing pin unawh thlang awm qeh sak hlai uhy, thiquikhqi phu kyk kyk nawh qaai ing anih ce kqawk chyp na sawi poepa hy.
30 Mutta Jesus kysyi häneltä ja sanoi: mikä sinun nimes on? hän sanoi: legio; sillä monta perkelettä oli häneen mennyt sisälle.
Jesu ing “U nu nang ming naak?” tina hy. Anih ing, “Legion,” ni, (ak kawk khuiawh qaai khawzah a awm a dawngawh) tina hy.
Lawk-kqawng ak dung soeih awh a mingmih ce amak thlaak naak aham a venawh qeennaak thoeh uhy. (Abyssos g12)
32 Niin siellä oli suuri lauma sikoja syömässä vuorella. Ja he rukoilivat häntä, että hän sallis heidän niihin mennä. Ja hän salli heidät.
Cawh tlang awh vawk sawng khawzah awm usaw, vawkkhqi ak kawk khuiawh mah lut sak khqi aham qeennaak thoeh uhy, ce a dawngawh anih ing lut sak khqi hy.
33 Niin perkeleet läksivät ulos ihmisestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksi itsensä äkisti jyrkältä mereen ja läkähtyi.
Qaaikhqi taw thlang ak kawk khui awhkawng cawn unawh, vawk ak kawk khuina ce lut uhy; cawh vawkkhqi ce hqeeng nakawng tuili na cawn unawh thi boeih uhy.
34 Mutta kuin paimenet näkivät, mitä tapahtui, pakenivat he, menivät pois ja ilmoittivat sen kaupungissa ja kylissä.
Cemyihna ik-oeih ak awm ce vawk ak cahkhqi ing a mi huh awh dawng unawh khawk bau ingkaw vangcakhqi na ce kqawn usaw,
35 Niin he menivät ulos katsomaan sitä, mikä tapahtunut oli, ja tulivat Jesuksen tykö, ja löysivät sen ihmisen, josta perkeleet lähteneet olivat, istuvan vaatetettuna ja taidossansa Jesuksen jalkain juuressa; ja he pelkäsivät.
cedawngawh cawhkaw ik-oeih ce ak toek aham thlangkhqi ce cet uhy. Jesu a ven a mi pha awh, ak kawk khuiawh kawng qaai ak cawn thlang, hi bai nawh sangthingna Jesu a khawkung awh ak ngawi ce hu unawh kqih uhy.
36 Mutta myös ne, jotka sen nähneet olivat, ilmoittivat heille, kuinka se perkeleeltä riivattu oli terveeksi tullut.
Ak hukhqi boeih ing qaai ing am tu thlang ikawmyihna a qoeinaak tice thlangkhqi venawh kqawn pe uhy.
37 Ja kaikki Gadaralaiset lähimaakunnan joukko rukoili häntä menemään pois heidän tyköänsä; sillä heidän päällensä oli tullut suuri pelko. Niin hän meni haahteen ja tuli jälleen takaisin.
Cedawngawh Gerasenes qam khuiawh ak awm thlangkhqi boeih ing a mik kqih soeih a dawngawh cekkhqi ce cehtaak aham qeennaak thoeh uhy. Cedawngawh lawng khuina ce lut tlaih unawh cet hy.
38 Mutta mies, josta perkeleet olivat lähteneet ulos, rukoili häntä, että hän sais olla hänen kanssansa. Mutta Jesus laski hänen pois, sanoen:
Ak kawk khuiawh kawng qaai ak cawn thlang ing a hu awh bat lawt aham qeennaak thoeh hy, cehlai Jesu ing voei sak tlaih hy.
39 Palaja kotias ja ilmoita, kuinka suuret työt Jumala sinulle teki. Ja hän meni pois ja saarnasi ympäri kaiken kaupungin, kuinka suuret työt Jesus hänelle teki.
Na im na voei nawhtaw Khawsa ing ikawmyihna nak khan awh ik-oeih a sai tice vak kqawn” tina hy. Cedawngawh ce ak thlang ing cet nawh Jesu ing ikawmyihna ik-oeih a sai peek tice khawk khuina kqawn hy.
40 Ja tapahtui, kuin Jesus palasi, otti kansa hänen vastaan; sillä kaikki odottivat häntä.
Jesu ce ang voei tlaih awh, thlang boeih ing anih ce a ming ngaih-u a dawngawh thlangkhqi ing ym uhy.
41 Ja katso, mies tuli, jonka nimi oli Jairus, ja se oli synagogan päämies, ja lankesi Jesuksen jalkain juureen ja rukoili häntä tulemaan huoneesensa.
Cawh Jairu ak mingnaak, Sinakawk ukkung thlang pynoet ce law nawh Jesu a khawkung awh khuksym nawh a im na ceh aham qeennaak thoeh hy.
42 Sillä hänellä oli ainoa tytär, lähes kahdentoistakymmenen vuotinen, ja se kuoli. Mutta hänen mennessänsä ahdisti kansa häntä.
Canu a taak dyn, kum hqa hlaihih ak law ce tlo nawh thi hlo hlo hy. Lam a ceh huiawh, thlang kqeng ing anih ce nen uhy.
43 Ja yksi vaimo, joka oli punaista tautia kaksitoistakymmentä vuotta sairastanut, ja oli kaiken saatunsa parantajille kuluttanut, ja ei voitu keltään parannettaa;
Cawh kum hqa hlaihih a thi na ak kqam nu pynoet ce awm hy, a u ingawm anih ce am qoei sak thai hy.
44 Mutta kuin hän kävi takana ja rupesi hänen vaatteensa palteesen, niin kohta hänen verensä juoksu asettui.
Anih ce a hu awh cet nawh a hidawng ca ce bi pehy, cawh a thi ce dym hy.
45 Ja Jesus sanoi: kuka on se, joka minuun rupesi? Mutta kuin he kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka hänen kanssansa olivat: Mestari, kansa ahdistaa ja tunkee sinua, ja sinä sanot: kuka minuun rupesi?
Jesu ing, “U nu kai anik bi?” tinak khqi hy. Thlang boeih ing, “Am sim nyng,” a mi tinaak awh Piter ing, “Bawipa, thlang a doem aih awh ni nen unawh ni,” tina hy.
46 Mutta Jesus sanoi: joku minuun rupesi, sillä minä tunsin voiman minusta lähteneen ulos.
Cehlai Jesu ing, “Thlang pynoet oet ing ni bi hy; saithainaak ka venawh kawng cawn hy ti sim nyng,” tinak khqi hy.
47 Mutta kuin vaimo näki, ettei se salaa ollut, tuli hän vapisten, ja maahan lankesi hänen eteensä, ja julisti kaikelle kansalle, minkä syyn tähden hän oli häneen ruvennut, ja kuinka hän niin äkisti terveeksi tuli.
Cawhkaw nu ing thuh thai na am awm voel hy ti a sim awh, thyn doena a venna cet nawh a khawkung awh koep pehy. Thlang boeih a haiawh kawtih bi nawh ikawmyihna a qoei tlang tice kqawn pehy.
48 Mutta hän sanoi hänelle: ole hyvässä turvassa, tyttäreni, sinun uskos on sinua auttanut: mene rauhaan!
Cekcoengawh cawhkaw nu a venawh, “Ka canu, nak cangnaak ing ni qoei sak hawh hy. Ngaihding caana cet hlah” tina hy.
49 Kuin hän vielä puhui, tuli yksi synagogan päämiehiltä, sanoen hänelle: sinun tyttäres on kuollut: älä Mestaria vaivaa.
Jesu ing cemyihna awi ak kqawn huiawh, Sinakawk ukkung Jairu a im nakawng thlang pynoet ce law hy. Anih ing, “Na canu ce thi hawh hy, cawngpyikung ce koeh lawn voel,” tina hy.
50 Vaan kuin Jesus sen kuuli, vastasi hän häntä, sanoen: älä pelkää: usko ainoastaan, niin hän paranee.
Jesu ing ce ak awi ang zaak awh Jairu a venawh, “Koeh ly; cang mah cangna lah, na canu ce qoei tlaih bit kaw,” tina hy.
51 Mutta kuin hän huoneesen tuli sisälle; niin ei hän sallinut ketään tulla sisälle, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja sen lapsen isän ja äidin.
Jairu a im ce a mi pha awh, Piter, Johan, Jakob ingkaw a nu a pa doeng ce ip khuina ceh pyi hy.
52 Ja he kaikki itkivät ja parkuivat häntä. Vaan hän sanoi: älkäät itkekö: ei hän ole kuollut, vaan makaa.
Cawh thlangkhqi boeih taw ko ang kqang uhy. Jesu ing, “Koeh kqang voel uh, ak thi am ni, ak ip ni,” tinak khqi hy.
53 Ja he nauroivat häntä, tietäen, että se kuollut oli.
Cawh cekkhqi ing nuca taw thi hawh hy tice a mi sim a dawngawh qaih na uhy.
54 Niin hän ajoi kaikki ulos, rupesi hänen käteensä ja huusi, sanoen: piikainen, nouse ylös!
Nuca ce a kut awh am tu coengawh, “Ka ca tho hlah,” tina hy.
55 Ja hänen henkensä palasi, ja hän kohta nousi ylös. Ja käski hänelle antaa ruokaa.
Cawh ang Myihla ce voei tlaih nawh, tho pahoei hy. Jesu ing ai kawi pynoet oet peek aham kqawn pehy.
56 Ja hänen vanhempansa hämmästyivät: mutta hän haastoi heitä kellekään sanomasta sitä mikä tapahtui.
A nu ingkaw a pa taw a ning ngaih kyi soeih hy, cehlai cawhkaw ik-oeih ce u a venawh awm amak kqawn aham awi pehy.
