Luukkaan 6
1 Ja tapahtui jälkisabbattina, että hän kävi laihon lävitse, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä ja hiersivät käsillänsä, ja söivät.
Lyubha limo lya Pumulila a Yeshu bhatendagapita mmigunda ja ngano, bhaajiganywa bhabho gubhatandwibhenje kutema maashe ga ngano, nipulula nitikita na makono kutauna.
2 Niin muutamat Pharisealaiset sanoivat heille: miksi te teette, jota ei sovi sabbatina tehdä?
Ikabheje Ashimapalishayo bhana gubhaabhushiyenje, “Pakuti mmanganya nnalekanga shalia ja Lyubha lya Pumulila?”
3 Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssaan olivat?
A Yeshu gubhaajangulenje, “Bhuli mmangashomanga shibhatendile a Daudi na ashaajabhonji pubhakwetenje shibhanga?
4 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja otti näkyleivät, ja söi, ja antoi myös niille, jotka hänen kanssaan olivat; joita ei muiden kuin pappein syödä sopinut.
Bhenebho bhashinkujinjila nnyumba ja a Nnungu, gubhatolile mikate ja ukonjelo jila, gubhalile nikwaapanganga na ajabhonji. Ikapinjikwaga mundu kulya jene mikatejo ikabhe bhakulungwanji bhaabhishila jikape.”
5 Ja hän sanoi heille: Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.
A Yeshu gubhaalugulilenje, “Mwana juka Mundu ni Nkulungwa jwa Lyubha lya Pumulila.”
6 Niin tapahtui myös toisena sabbatina, että hän meni synagogaan sisälle ja opetti; ja siellä oli ihminen, jonka oikea käsi oli kuivettunut.
Lyubha lina lya Pumulila, a Yeshu gubhajinjile nshinagogi gubhajigenye. Nkati mula ashinkupagwa mundu jumo nkono gwakwe gwa nnilo gwashinkupoloka.
7 Niin kirjanoppineet ja Pharisealaiset vartiotsivat häntä, josko hän sabbatina parantais, että he olisivat löytäneet kanteen häntä vastaan.
Bhaajiganya bha shalia na Mapalishayo bhatendaga loleyanga shiumilo sha kwaashitakiya a Yeshu, kwa nneyo gwaatemingene nkulolela ibhaga shibhannamye mundu Lyubha lya Pumulila.
8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: nouse ja tule edes! Niin hän nousi ja seisoi.
Ikabheje a Yeshu gubhaimanyi ng'aniyo yabhonji, gubhammalanjile jwa poloka nkono jula, “Jinuka, ujime mmujo ja bhandu bhowe.” Mundu jula gwapite jima mmujo.
9 Niin Jesus sanoi hänelle: minä kysyn teiltä: mitä sabbatina sopii, hyvää tehdä, taikka pahaa tehdä? henkeä vapahtaa eli kadottaa?
Kungai a Yeshu gubhaalugulilenje, “Ngunakummuyanga, shalia jibhalanga bhuli ga Lyubha lya Pumulila, jinakutuleka tutende ya mmbone eu tutende yangali ya mmbone, kutapula gumi guka mundu eu kubhulaga mundu?”
10 Ja kuin hän katsahti ympäri heidän kaikkain päällensä, sanoi hän sille ihmiselle: ojenna kätes! ja se teki niin, ja hänen kätensä tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
Gubhaalolinje bhandu bhowe bhatemingene pepala, gubhammalanjile mundu jula, “Goloya nkono gwako.” Nigwagolweye, na nkono gwakwe guulamile.
11 Mutta he tulivat tyhmyyttä täyteen ja puhuivat keskenänsä, mitä heidän pitäis Jesukselle tekemän.
Ikabheje gubhatumbelenje kwa kaje, gubhakungulushilenje shibhaatendanje nndi a Yeshu.
12 Mutta niinä päivinä tapahtui, että hän meni vuorelle rukoilemaan, ja hän oli yli yötä Jumalan tykö rukouksessa.
Lyubha limo a Yeshu gubhapite kushitumbi, nisheya nkwaajuga a Nnungu.
13 Ja kuin päivä tuli, kutsui hän opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoistakymmentä, jotka hän myös apostoleiksi nimitti:
Pa lyamba lyakwe gubhaashemilenje bhaajiganywa bhabho, gubhaagwile bhandu likumi limo na bhabhili gubhaashemilenje, mitume.
14 Simonin, jonka hän myös Pietariksi kutsui, ja Andreaksen, hänen veljensä, Jakobin ja Johanneksen, Philippuksen ja Bartolomeuksen,
A Shimoni bhapegwilwe lina na a Yeshu lya Petili na a Ndeleya apwabho na a Yakobho na a Yowana na a Pilipi na a Bhatolomeyo,
15 Matteuksen ja Toomaan, Jakobin Alphein pojan, ja Simonin, joka kutsutaan Zelotes,
A Matei na a Tomashi na a Yakobho bha a Alupayo na a Shimoni bhashemwaga “A Shelote,” Yani nshilambo apwatanila shilambo shakwe,
16 Juudaan Jakobin pojan, ja Juudas Iskariotin, joka myös oli pettäjä.
na a Yuda bhana bhabho a Yakobho na a Yuda Ishikaliote bhaatendebhwishe a Yeshu kungai.
17 Ja kuin hän meni alas heidän kanssansa, seisoi hän lakialla paikalla, ja hänen opetuslastensa joukko, ja suuri kansan paljous kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista, ja rantalaiset Tyrosta ja Sidonista, jotka olivat tulleet häntä kuulemaan, ja että he parannettaisiin taudeistansa,
Bhakaeleleje kopoka kushitumbi na ajabhonji, a Yeshu gubhajimi pashibhata. Penepo lyashinkupagwa likundi likulungwa lya bhaajiganywa bhabho na lugwinjili lwa bhandu kukopoka mmbali yowe ja ku Yudea na ku Yelushalemu na mbwani ja ku Tilo na ku Shidoni,
18 Ja jotka vaivattiin riettasilta hengiltä; ja he paranivat.
gubhaikengenenje kukwaapilikanishiya a Yeshu na kuulamiywa ilwele yabhonji. Bhatendaga kwaalamyanga bhowe na bhashikilwangaga na maoka bhatendaga lamywanga.
19 Ja kaikki kansa pyysi häneen ruveta; sillä voima läksi hänestä ja paransi kaikki.
Bhandu bhowe bhatendaga lajililanga kwaakwaya, pabha gatendaga kwaakopoka mashili ga lamya bhandu bhowe.
20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen, ja sanoi: autuaat te vaivaiset; sillä teidän on Jumalan valtakunta.
A Yeshu gubhaatendebhushilenje bhaajiganywa bhabho, gubhashite. “Mbaya mmanganya nninginji mmalaganga, pabha Upalume gwa a Nnungu gwenunji.
21 Autuaat, jotka nyt isootte; sillä teidät ravitaan. Autuaat, jotka nyt itkette; sillä teidän pitää nauraman.
Mbaya mmanganya nkwetenje shibhanga nnaino, Pabha kungai shinnjukutanje. Mbaya mmanganya nkugutanga nnaino, Pabha kungai shinng'ekanje.
22 Autuaat olette te, kuin ihmiset vihaavat teitä, ja eroittavat teidät, ja pilkkaavat teitä, ja hylkäävät teidän nimenne niinkuin kelvottoman, Ihmisen Pojan tähden.
“Mbaya mmanganya bhandunji bhanshimangaga, nikummambalanga na kuntukananga na kumputuyanga kwa ligongo lika Mwana juka Mundu.
23 Iloitkaat sinä päivänä ja riemuitkaat, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; niin tekivät myös heidän isänsä prophetaille.
Genego galikoposhela mmanganya nng'angalanje, pabha, upo yenunji kunnungu shiibhe yaigwinji. Pabha bhanangulungwa bhabhonji bhashinkwatendelanga nneyo peyo ashinkulondola bha Nnungu.
24 Mutta voi teitä rikkaita! sillä teillä on teidän lohdutuksenne.
Ikabheje ole mmanganya nninginji matajili, Pabha tayali mposhilenje.
25 Voi teitä, jotka ravitut olette! sillä teidän pitää isooman. Voi teitä, jotka nyt nauratte! sillä teidän pitää murehtiman ja itkemän.
Ole mmanganya nnjukutnje nnaino, Pabha kungai shintotokanje. Ole mmanganya nkuekanga nnaino, Pabha kungai mpinga kwiigutanjilanga.
26 Voi teitä, kuin kaikki ihmiset teitä kiittävät! sillä niin tekivät myös heidän isänsä väärille prophetoille.
Ole mmanganya bhandu bhannumbililangaga, Pabha bhanangulungwa bhabhonji bhashinkwatendelanga nneyo peyo ashinkulondola bha unami.”
27 Mutta minä sanon teille, jotka kuulette: rakastekaa vihollisianne: tehkäät hyvää niille, jotka teitä vihaavat:
“Ikabheje ngunakummalanjilanga nkumbilikananga mmwe, mwaapinganje bhamagongo ajenunji, mwaatendelanje ya mmbone bhankunshimanga.
28 Siunatkaat niitä, jotka teitä kiroilevat: rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vahingoittavat.
Mwaajujilanje mboka bhakunnoshanga, na mwaajujilanje kwa Nnungu bhene bhakuntendelanga yangali ya mmbone.
29 Ja joka sinua lyö poskelle, taritse myös hänelle toinen, ja joka sinulta vie kaapun, älä myös häneltä kiellä hametta.
Mundu ankomaga lipapa palitukwa limo muntendebhushiye na lya bhili. Mundu ampokonyolaga likoti lyenu nnanng'ibhililile kutola na lishati.
30 Vaan anna jokaiselle, joka sinulta anoo, ja siltä, joka sinun omas ottaa, älä jälleen ano.
Jojowe akunnjuga shindu mumpe, na mundu ampokonyolaga indu yenu nnannonje.
31 Ja niinkuin te tahdotte, että ihmisten pitää teille tekemän, niin tehkäät te heillekin.
Mwaatendelanje bhandu malinga shinkupinganga mmanganya bhantendelanje.
32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä on? sillä syntisetkin rakastavat niitä, joilta he rakastetaan.
“Ibhaga mwaapingangaga bhakumpingangape, igala shimpegwanje upo yashi? Pabha nkali bhakwetenje yambi bhalipingana.
33 Ja jos te teette hyvää hyväntekijöillenne, mikä kiitos teillä siinä on? sillä syntiset sen myös tekevät.
Na ibhaga mwaatendelangaga ya mmbone bhakuntendelanga ya mmbonepe shimpegwanje upo yashi? Nkali bhakwetenje yambi bhalitendanga nneyo peyo.
34 Ja jos te lainaatte niille, joilta te toivotte jälleen saavanne, mikä kiitos teillä siitä on? sillä syntisetkin lainaavat syntisille, että he tasan jälleen saisivat.
Na ibhaga nkwaapolekanga bhandu bhunkukulupalilanga shibhannipanje, shimpegwanje upo yashi? Nkali bhakwetenje yambi bhanakwaapolekanga bhakwetenje yambi ajabhonji nkupinga bhaabhujishiyanje yowe.
35 Kuitenkin rakastakaat teidän vihollisianne ja tehkäät hyvää, ja lainatkaat, ja älkäät mitään siitä toivoko: niin teidän palkkanne on suuri, ja teidän pitää oleman Ylimmäisen pojat; sillä hän on laupias kiittämättömiä ja pahoja kohtaan.
Ikabhe mmanganya mwaapinganje ashaamagongo ajenunji, na mwaatendelanje ya mmbone, mwaapolekanje nnalolelanje kubhujishiwa, na upo yenunji shiibhe yaikulungwa, na shimmanganje bhana bha Bhakulungwa a Nnungu. Pabha bhenebho ni bhanguja kwa bhangali bha mmbone na bhakapinganga kutenda eja.
36 Olkaat sentähden laupiaat, niinkuin teidän Isännekin laupias on.
Nkolanje shiya malinga Ainabhenunji shibhali na shiya.
37 Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi: älkäät sadatelko, ettei teitä sadateltaisi: anteeksi antakaat, niin teille anteeksi annetaan.
“Nnaaukumulanje bhananji, na mmanganya nkaukumulwanga, nnaagambanje bhananji na mmanganya nkagambwanga, mwaaleshelelanje ashaajenunji, na mmanganya shinneshelelwanje.
38 Antakaat, ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidän helmaanne; sillä juuri sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.
Mwaapanganje bhananji ibhapinganga, na mmanganya shimpegwanje. Elo, shintabhanje mmapepe genunji shipimilo shigumbele nishinyilwa mpaka pakatika. Pabha shipimilo shosho pesho shinkwaapimilanga bhananji shimpinga pimilwanga na a Nnungu.”
39 Mutta hän sanoi heille vertauksen: taitaako sokia sokiaa taluttaa? eikö he molemmat hautaan lankee?
A Yeshu gubhaatanjilenje aluno lutango luno. Bhuli, nangalole kukombola kunnongoya mpanda nangalole mwine? Bhowe bhakatumbushilanga nniimbo?
40 Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa, mutta jokainen on täydellinen, kuin hän on niinkuin hänen mestarinsa.
Nkujiganywa akakwaapunda bhaajiganya bhakwe, ikabheje nkujiganywa amaliyaga kwiijiganya shalandane na bhaajiganya bhakwe.
41 Mutta kuinkas näet raiskan, joka on veljes silmässä, vaan et havaitse malkaa, joka on omassa silmässäs?
Kwa nndi unakushibhona shikoko shili nniyo lika nnjako, ikabheje ukakushibhona shipande shili nniyo lyako?
42 Eli kuinkas taidat sanoa veljelles: veljeni, pidä, minä otan raiskan, joka on silmässäs, ja et itse näe malkaa, joka on omassa silmässäs? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäs, ja katso sitte, jos taidat ottaa raiskan, joka on veljes silmässä.
Eu shiukombole bhuli kunnugulila nnjako, Mpwanga linda nikushoye shikoko nniyo lyako, na akuno ukakushibhona shipande shili nniyo lyako? Ugwe nngulumba! Utandubhe kushoya shipande shili nniyo lyako, penepo shulole ukoto, nikombola kushoya shikoko nniyo lika mpwako.
43 Sillä ei ole se hyvä puu, joka tekee pahan hedelmän, eikä paha puu, joka tekee hyvän hedelmän.
“Nkongo gwa mmbone nngaogoya iepo yangali ya mmbone, na wala nkongo gwangali gwa mmbone nngaogoya iepo ya mmbone.
44 Sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä; sillä ei orjantappuroista koota fikunia, eikä ohdakkeista haeta viinamarjoja.
Nkongo pubhakuumanyanga kwa iepo yakwe. Pabha bhandu bhakaakabhanga tini munkongo gwa mibha, na wala bhakaakabhanga shabhibhu nnitepo lya mbigili.
45 Hyvä ihminen tuottaa edes sydämensä hyvästä tavarasta hyvää, ja paha ihminen sydämensä pahasta tavarasta tuottaa edes pahaa. Sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.
Mundu jwa mmbone shatende ya mmbone ikopoka nshibhiko sha mmbone ili muntima gwakwe. Na mundu jwangali jwa mmbone shatende yangali ya mmbone ikopoka nshibhiko shangali shammbone ili muntima gwakwe. Pabha yaabheleketa mundu inngumbele muntima gwakwe.”
46 Mitä te siis minua kutsutte Herra, Herra! ja ette tee, mitä minä sanon?
“Kwa nndi nnanjemanga ‘Bhakulungwa, Bhakulungwa,’ akuno nkatendanga ingummalanjilanga?
47 Kuka ikänä tulee minun tyköni, ja kuulee minun sanani, ja tekee ne, sen minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.
Shininnugulilanje shilanda sha mundu jojowe anyiila nne, nipilikanishiya malobhe gangu nikugakagulila.
48 Hän on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi, ja kaivoi syvään, ja pani perustuksen kallion päälle. Kuin siis vuo tuli, sysäsi virta sitä huonetta, ja ei voinut häntä liikuttaa; sillä se oli perustettu kallion päälle.
Jwenejo analandana naka mundu akwete lunda, ashenjile pa ndandali niola nshingi ukoto mpaka nnindandawe na nyumba nishimilika. Nushi guigumbele mashi nipobhola, ndanje nikwenda koma nyumba jila, ikabheje jangatenganyika, pabha jashinkushengwa pa ndandali.
49 Mutta joka kuulee ja ei tee, se on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi maan päälle ilman perustusta, jota virta sysäsi, ja se kohta kukistui: jonka huoneen lankeemus oli suuri.
Ikabheje jojowe apilikana malobhe gangu anatende shindu shoshowe, jwenejo analandana na mundu ashenjile nyumba pa lianji gwangali kuolela ukoto, ndanje jakopoka nnushi jikaisheje, gujikomile nyumba jila, gujibhomweshe jowe nigwa.”
