Luukkaan 6
1 Ja tapahtui jälkisabbattina, että hän kävi laihon lävitse, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä ja hiersivät käsillänsä, ja söivät.
Now it happened that, on the second first Sabbath, as he passed through the grain field, his disciples were separating the ears of grain and eating them, by rubbing them in their hands.
2 Niin muutamat Pharisealaiset sanoivat heille: miksi te teette, jota ei sovi sabbatina tehdä?
Then certain Pharisees said to them, “Why are you doing what is not lawful on the Sabbaths?”
3 Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssaan olivat?
And responding to them, Jesus said: “Have you not read this, what David did when he was hungry, and those who were with him?
4 Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja otti näkyleivät, ja söi, ja antoi myös niille, jotka hänen kanssaan olivat; joita ei muiden kuin pappein syödä sopinut.
How he entered into the house of God, and took the bread of the Presence, and ate it, and gave it to those who were with him, though it is not lawful for anyone to eat it, except the priests alone?”
5 Ja hän sanoi heille: Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.
And he said to them, “For the Son of man is Lord, even of the Sabbath.”
6 Niin tapahtui myös toisena sabbatina, että hän meni synagogaan sisälle ja opetti; ja siellä oli ihminen, jonka oikea käsi oli kuivettunut.
And it happened that, on another Sabbath, he entered into the synagogue, and he taught. And there was a man there, and his right hand was withered.
7 Niin kirjanoppineet ja Pharisealaiset vartiotsivat häntä, josko hän sabbatina parantais, että he olisivat löytäneet kanteen häntä vastaan.
And the scribes and Pharisees observed whether he would heal on the Sabbath, so that they might thereby find an accusation against him.
8 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: nouse ja tule edes! Niin hän nousi ja seisoi.
Yet truly, he knew their thoughts, and so he said to the man who had the withered hand, “Rise up and stand in the middle.” And rising up, he stood still.
9 Niin Jesus sanoi hänelle: minä kysyn teiltä: mitä sabbatina sopii, hyvää tehdä, taikka pahaa tehdä? henkeä vapahtaa eli kadottaa?
Then Jesus said to them: “I ask you if it is lawful on the Sabbaths to do good, or to do evil? To give health to a life, or to destroy it?”
10 Ja kuin hän katsahti ympäri heidän kaikkain päällensä, sanoi hän sille ihmiselle: ojenna kätes! ja se teki niin, ja hänen kätensä tuli terveeksi niinkuin toinenkin.
And looking around at everyone, he said to the man, “Extend your hand.” And he extended it. And his hand was restored.
11 Mutta he tulivat tyhmyyttä täyteen ja puhuivat keskenänsä, mitä heidän pitäis Jesukselle tekemän.
Then they were filled with madness, and they discussed with one another, what, in particular, they might do about Jesus.
12 Mutta niinä päivinä tapahtui, että hän meni vuorelle rukoilemaan, ja hän oli yli yötä Jumalan tykö rukouksessa.
And it happened that, in those days, he went out to a mountain to pray. And he was in the prayer of God throughout the night.
13 Ja kuin päivä tuli, kutsui hän opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoistakymmentä, jotka hän myös apostoleiksi nimitti:
And when daylight had arrived, he called his disciples. And he chose twelve out of them (whom he also named Apostles):
14 Simonin, jonka hän myös Pietariksi kutsui, ja Andreaksen, hänen veljensä, Jakobin ja Johanneksen, Philippuksen ja Bartolomeuksen,
Simon, whom he surnamed Peter, and Andrew his brother, James and John, Philip and Bartholomew,
15 Matteuksen ja Toomaan, Jakobin Alphein pojan, ja Simonin, joka kutsutaan Zelotes,
Matthew and Thomas, James of Alphaeus, and Simon who is called the Zealot,
16 Juudaan Jakobin pojan, ja Juudas Iskariotin, joka myös oli pettäjä.
and Jude of James, and Judas Iscariot, who was a traitor.
17 Ja kuin hän meni alas heidän kanssansa, seisoi hän lakialla paikalla, ja hänen opetuslastensa joukko, ja suuri kansan paljous kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista, ja rantalaiset Tyrosta ja Sidonista, jotka olivat tulleet häntä kuulemaan, ja että he parannettaisiin taudeistansa,
And descending with them, he stood in a level place with a multitude of his disciples, and a copious multitude of people from all of Judea and Jerusalem and the seacoast, and Tyre and Sidon,
18 Ja jotka vaivattiin riettasilta hengiltä; ja he paranivat.
who had come so that they might listen to him and be healed of their diseases. And those who were troubled by unclean spirits were cured.
19 Ja kaikki kansa pyysi häneen ruveta; sillä voima läksi hänestä ja paransi kaikki.
And the entire crowd was trying to touch him, because power went out from him and healed all.
20 Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen, ja sanoi: autuaat te vaivaiset; sillä teidän on Jumalan valtakunta.
And lifting up his eyes to his disciples, he said: “Blessed are you poor, for yours is the kingdom of God.
21 Autuaat, jotka nyt isootte; sillä teidät ravitaan. Autuaat, jotka nyt itkette; sillä teidän pitää nauraman.
Blessed are you who are hungry now, for you shall be satisfied. Blessed are you who are weeping now, for you shall laugh.
22 Autuaat olette te, kuin ihmiset vihaavat teitä, ja eroittavat teidät, ja pilkkaavat teitä, ja hylkäävät teidän nimenne niinkuin kelvottoman, Ihmisen Pojan tähden.
Blessed shall you be when men will have hated you, and when they will have separated you and reproached you, and thrown out your name as if evil, because of the Son of man.
23 Iloitkaat sinä päivänä ja riemuitkaat, sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; niin tekivät myös heidän isänsä prophetaille.
Be glad in that day and exult. For behold, your reward is great in heaven. For these same things their fathers did to the prophets.
24 Mutta voi teitä rikkaita! sillä teillä on teidän lohdutuksenne.
Yet truly, woe to you who are wealthy, for you have your consolation.
25 Voi teitä, jotka ravitut olette! sillä teidän pitää isooman. Voi teitä, jotka nyt nauratte! sillä teidän pitää murehtiman ja itkemän.
Woe to you who are satisfied, for you will be hungry. Woe to you who laugh now, for you will mourn and weep.
26 Voi teitä, kuin kaikki ihmiset teitä kiittävät! sillä niin tekivät myös heidän isänsä väärille prophetoille.
Woe to you when men will have blessed you. For these same things their fathers did to the false prophets.
27 Mutta minä sanon teille, jotka kuulette: rakastekaa vihollisianne: tehkäät hyvää niille, jotka teitä vihaavat:
But I say to you who are listening: Love your enemies. Do good to those who hate you.
28 Siunatkaat niitä, jotka teitä kiroilevat: rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vahingoittavat.
Bless those who curse you, and pray for those who slander you.
29 Ja joka sinua lyö poskelle, taritse myös hänelle toinen, ja joka sinulta vie kaapun, älä myös häneltä kiellä hametta.
And to him who strikes you on the cheek, offer the other also. And from him who takes away your coat, do not withhold even your tunic.
30 Vaan anna jokaiselle, joka sinulta anoo, ja siltä, joka sinun omas ottaa, älä jälleen ano.
But distribute to all who ask of you. And do not ask again of him who takes away what is yours.
31 Ja niinkuin te tahdotte, että ihmisten pitää teille tekemän, niin tehkäät te heillekin.
And exactly as you would want people to treat you, treat them also the same.
32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä kiitos teille siitä on? sillä syntisetkin rakastavat niitä, joilta he rakastetaan.
And if you love those who love you, what credit is due to you? For even sinners love those who love them.
33 Ja jos te teette hyvää hyväntekijöillenne, mikä kiitos teillä siinä on? sillä syntiset sen myös tekevät.
And if you will do good to those who do good to you, what credit is due to you? Indeed, even sinners behave this way.
34 Ja jos te lainaatte niille, joilta te toivotte jälleen saavanne, mikä kiitos teillä siitä on? sillä syntisetkin lainaavat syntisille, että he tasan jälleen saisivat.
And if you will loan to those from whom you hope to receive, what credit is due to you? For even sinners lend to sinners, in order to receive the same in return.
35 Kuitenkin rakastakaat teidän vihollisianne ja tehkäät hyvää, ja lainatkaat, ja älkäät mitään siitä toivoko: niin teidän palkkanne on suuri, ja teidän pitää oleman Ylimmäisen pojat; sillä hän on laupias kiittämättömiä ja pahoja kohtaan.
So truly, love your enemies. Do good, and lend, hoping for nothing in return. And then your reward will be great, and you will be sons of the Most High, for he himself is kind to the ungrateful and to the wicked.
36 Olkaat sentähden laupiaat, niinkuin teidän Isännekin laupias on.
Therefore, be merciful, just as your Father is also merciful.
37 Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi: älkäät sadatelko, ettei teitä sadateltaisi: anteeksi antakaat, niin teille anteeksi annetaan.
Do not judge, and you will not be judged. Do not condemn, and you will not be condemned. Forgive, and you will be forgiven.
38 Antakaat, ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun, ja ylitsevuotavan he antavat teidän helmaanne; sillä juuri sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.
Give, and it will be given to you: a good measure, pressed down and shaken together and overflowing, they will place upon your lap. Certainly, the same measure that you use to measure out, will be used to measure back to you again.”
39 Mutta hän sanoi heille vertauksen: taitaako sokia sokiaa taluttaa? eikö he molemmat hautaan lankee?
Now he told them another comparison: “How can the blind lead the blind? Would they not both fall into a pit?
40 Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa, mutta jokainen on täydellinen, kuin hän on niinkuin hänen mestarinsa.
The disciple is not above his teacher. But each one will be perfected, if he is like his teacher.
41 Mutta kuinkas näet raiskan, joka on veljes silmässä, vaan et havaitse malkaa, joka on omassa silmässäs?
And why do you see the straw that is in your brother’s eye, while the log that is in your own eye, you do not consider?
42 Eli kuinkas taidat sanoa veljelles: veljeni, pidä, minä otan raiskan, joka on silmässäs, ja et itse näe malkaa, joka on omassa silmässäs? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäs, ja katso sitte, jos taidat ottaa raiskan, joka on veljes silmässä.
Or how can you say to your brother, ‘Brother, allow me to remove the straw from your eye,’ while you yourself do not see the log in your own eye? Hypocrite, first remove the log from your own eye, and then will you see clearly, so that you may lead out the straw from your brother’s eye.
43 Sillä ei ole se hyvä puu, joka tekee pahan hedelmän, eikä paha puu, joka tekee hyvän hedelmän.
For there is no good tree which produces bad fruit, nor does an evil tree produce good fruit.
44 Sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästänsä; sillä ei orjantappuroista koota fikunia, eikä ohdakkeista haeta viinamarjoja.
For each and every tree is known by its fruit. For they do not gather figs from thorns, nor do they gather the grape from the bramble bush.
45 Hyvä ihminen tuottaa edes sydämensä hyvästä tavarasta hyvää, ja paha ihminen sydämensä pahasta tavarasta tuottaa edes pahaa. Sillä sydämen kyllyydestä hänen suunsa puhuu.
A good man, from the good storehouse of his heart, offers what is good. And an evil man, from the evil storehouse, offers what is evil. For out of the abundance of the heart, the mouth speaks.
46 Mitä te siis minua kutsutte Herra, Herra! ja ette tee, mitä minä sanon?
But why do you call me, ‘Lord, Lord,’ and not do what I say?
47 Kuka ikänä tulee minun tyköni, ja kuulee minun sanani, ja tekee ne, sen minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.
Anyone who comes to me, and listens to my words, and does them: I will reveal to you what he is like.
48 Hän on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi, ja kaivoi syvään, ja pani perustuksen kallion päälle. Kuin siis vuo tuli, sysäsi virta sitä huonetta, ja ei voinut häntä liikuttaa; sillä se oli perustettu kallion päälle.
He is like a man building a house, who has dug deep and has laid the foundation upon the rock. Then, when the floodwaters came, the river was rushing against that house, and it was not able to move it. For it was founded upon the rock.
49 Mutta joka kuulee ja ei tee, se on sen ihmisen kaltainen, joka huoneensa rakensi maan päälle ilman perustusta, jota virta sysäsi, ja se kohta kukistui: jonka huoneen lankeemus oli suuri.
But whoever hears and does not do: he is like a man building his house upon the soil, without a foundation. The river rushed against it, and it soon fell down, and the ruin of that house was great.”
