Luukkaan 23
1 Ja kaikki heidän joukkonsa nousi ylös, ja he veivät hänen Pilatuksen tykö.
Mitindog ang tibuok nila nga panon, ug gidala si Jesus sa atubangan ni Pilato.
2 Ja he rupesivat kantamaan hänen päällensä, sanoen: tämän me löysimme kansaa viettelevän ja kieltävän keisarille veroa antamasta ja sanovan itsensä olevan kuninkaan Kristuksen.
Nagsugod sila sa pagsumbong batok kaniya, nga nag-ingon, “Nakaplagan namo kining tawhana nga nagpasipala sa among nasod, ug nagdumili sa paghatag ug buhis kang Cesar, ug nag-ingon nga siya mismo ang Cristo, ang hari.”
3 Niin Pilatus kysyi häneltä, sanoen: oletkos Juudalaisten kuningas? Hän vastasi häntä ja sanoi: sinäpä sen sanot.
Nangutana si Pilato kaniya, nga nag-ingon, “Ikaw ba ang Hari sa mga Judio?” Ug mitubag si Jesus kaniya ug miingon, “Gipamulong mo na.”
4 Mutta Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle: en minä löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä.
Miingon si Pilato sa mga pangulong pari ug sa panon sa katawhan, “Wala ako'y makita nga sayop niining tawhana.”
5 Mutta he kävivät päälle, sanoen: hän kehoittaa kansan, opettain koko Juudeassa, ja on ruvennut Galileasta hamaan tähän asti.
Apan namugos sila, nga nag-ingon, “Gisamok niya ang mga tawo, ug nanudlo sa tibuok Judea, gikan sa Galilea ug bisan dinhi nga dapit.”
6 Mutta kuin Pilatus kuuli Galileaa manittavan, kysyi hän, josko hän Galileasta oli.
Busa sa pagkadungog ni Pilato niini, nangutana siya kong taga-Galilea ba ang maong tawo.
7 Ja kuin hän ymmärsi, että hän Herodeksen läänistä oli, lähetti hän hänen Herodeksen tykö, joka myös silloin oli Jerusalemissa.
Sa pagkahibalo niya nga ubos siya sa katungod ni Herodes, gipaadala niya si Jesus ngaadto kang Herodes, nga sa iyang kaugalingon atoa usab sa Jerusalem niadtong mga adlawa.
8 Kuin Herodes näki Jesuksen, ihastui hän sangen suuresti; sillä hän oli jo kauvan aikaa häntä halainnut nähdäksensä, että hän oli paljon hänestä kuullut, ja toivoi häneltä jonkun ihmeen näkevänsä,
Sa pagkakita ni Herodes kang Jesus, nalipay kaayo siya, tungod kay dugay na nga panahon nga nangandoy siya aron makakita kaniya. Nakadungog siya mahitungod kaniya ug naglaom nga makakita sa mga milagro nga iyang buhaton.
9 Ja kysyi häneltä moninaisista; mutta ei hän mitään häntä vastannut.
Gipangutana ni Herodes si Jesus sa daghang mga pulong, apan wala siya tubaga ni Jesus.
10 Niin ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoivat ja kantoivat kovin hänen päällensä.
Nanindog ang mga pangulong pari ug mga escriba, ug nagsumbong batok kaniya sa hilabihan gayod.
11 Mutta Herodes huovinensa katsoi hänen ylön, ja pilkkasi häntä, pani hänen päällensä valkian vaatteen, ja lähetti jälleen Pilatuksen tykö.
Giinsulto siya ni Herodes uban sa iyang mga sundalo, ug gibiay-biay siya, ug gisul-oban ug nindot nga sinina, unya gipadala balik ngadto kang Pilato.
12 Sinä päivänä tuli Pilatus ja Herodes ystäviksi keskenänsä; sillä he olivat ennen vihamiehet olleet keskenänsä.
Nahimong suod nga higala sa usag-usa si Herodes ug Pilato niadto gayod nga adlaw (kaniadto kaaway sila).
13 Niin Pilatus kutsui kokoon ylimmäiset papit ja valtamiehet ja kansan.
Unya gitawag ni Pilato ug gitapok ang mga pangulong pari ug ang mga magmamando ug ang panon sa katawhan,
14 Ja sanoi heille: te olette tämän ihmisen minulle tuoneet niinkuin kansan häiritsiän, ja katso, minä olen häntä tutkinut teidän edessänne ja en löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä, joista te kannatte hänen päällensä,
ug miingon kanila, “Gidala ninyo kanako kining tawhana daw tawo nga nagdumala sa katawhan nga nagbuhat ug daotan, ug tan-awa, ako, nangutana kaniya sa inyong atubangan, ug nakaplagan nako nga walay sayop kining tawhana kalabot niadtong mga butang nga gipasangil ninyo kaniya.
15 Eikä Herodeskaan; sillä minä lähetin teidät hänen tykönsä, ja katso, ei häneltä yhtään hengen rikosta ole tehty.
Ayaw, ni bisan si Herodes, kay gipadala niya ug balik kanato, ug tan-awa, dili takos sa kamatayon ang iyang nabuhat.
16 Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästää.
Busa ako siyang silotan, ug buhian siya.”
17 Mutta hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden vallallensa.
Ang labing maayo nga karaang mga kopya giwala sa Lucas 23: 17, Karon si Pilato kinahanglan nga mopagawas ug usa ka piniriso alang sa mga Judio sa kasaulogan.
18 Niin koko joukko huusi ja sanoi: ota tämä pois, ja päästä meille Barabbas,
Apan naninggit silang tanan nga nag-ingon, “Palayo niini nga tawo, ug ipagawas si Barabas alang kanamo!”
19 Joka oli kapinan ja miestapoin tähden, kuin kaupungissa tapahtunut oli, vankiuteen heitetty.
Si Barabas usa ka tawo nga gibutang sa prisohan tungod sa pagrebelde sa siyudad ug tungod sa pagpatay.
20 Niin Pilatus taas puhui heille ja tahtoi Jesuksen päästää.
Nagsulti na usab si Pilato kanila, sa pagpangandoy nga buhian si Jesus.
21 Mutta he huusivat sitä vastaan, sanoen: ristiinnaulitse, ristiinnaulitse häntä!
Apan naniyagit sila nga nagkanayon, “Ilansang siya sa krus, ilansang siya sa krus.”
22 Mutta hän sanoi kolmannen kerran heille: mitäs hän pahaa teki? en minä löydä yhtään hengenrikosta hänessä: sentähden tahdon minä häen rangaistuna päästää.
Miingon siya kanila sa ikatulong higayon, “Ngano, unsa ang nabuhat niya nga daotan? Wala ako'y nakita kaniya nga angay siyang silotan ug kamatayon. Busa human siya kastiguhon, buhian ko siya.”
23 Mutta he kävivät päälle suurella äänellä, pyytäin häntä ristiinnaulittaa. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai vallan.
Apan namugos sila pinaagi sa kusog nga tingog, ug masuknaon nga ilansang siya sa krus. Ug nadani si Pilato sa ilang tingog.
24 Ja Pilatus tuomitsi heidän anomisensa jälkeen,
Busa nakahukom si Pilato nga buhaton ang ilang gikinahanglan.
25 Ja päästi sen heille, joka kapinan ja miestapon tähden oli vankiuteen heitetty, jota he anoivat; mutta Jesuksen antoi hän heidän haltuunsa.
Gibuhian niya ang ilang gipangayo nga usa ka piniriso tungod sa kagubot ug pagpatay. Apan gitugyan niya si Jesus sumala sa ilang kabubut-on.
26 Ja kuin he hänen veivät ulos, käsittivät he yhden, Simonin Kyrenistä, joka maalta tuli, ja panivat hänen päällensä ristin, sitä Jesuksen jäljessä kantamaan.
Sa dihang gidala nila siya palayo, gidakop nila si Simon nga Cireno nga gikan sa nasod, ug gibutang nila ang krus kaniya aron pas-anon, ug magsunod kang Jesus.
27 Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja vaimoja, jotka häntä itkivät ja parkuivat.
Ang dako nga pundok sa tawo, ug ang mga babaye nga naguol ug nagbangutan alang kaniya, ang nagsunod kaniya.
28 Niin Jesus käänsi itsensä heidän puoleensa, ja sanoi: Jerusalemin tyttäret, älkäät minua itkekö, vaan itkekäät itse teitänne ja teidän lapsianne;
Apan milingi si Jesus kanila ug miingon, “Mga anak nga babaye sa Jerusalem, ayaw paghilak alang kanako, apan hilaki ninyo ang inyong mga kaugalingon ug ang inyong mga anak.
29 Sillä katso, päivät tulevat, joina he sanovat: autuaat ovat hedelmättömät, ja ne kohdat, jotka ei synnyttäneet, ja ne nisät, jotka ei imettäneet.
Kay tan-awa, tungod kay moabot ang mga adlaw nga moingon sila, 'Bulahan ang mga baog ug ang mga sabakan nga walay sulod, ug ang mga suso nga walay mosuso.'
30 Silloin he rupeevat sanomaan vuorille: langetkaat meidän päällemme, ja kukkuloille: peittäkäät meitä.
Unya mosugod sila sa pagsulti sa mga kabungtoran, 'Tumpag kanamo,' ug sa mga bukid, 'Tabon kanamo.'
31 Sillä jos he nämät tekevät tuoreessa puussa, mitä sitte kuivassa tapahtuu?
Kay kon buhaton nila kini nga mga butang samtang lunhaw pa ang mga kahoy, unsa na lang ang mahitabo kung uga na kini?”
32 Niin vietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahantekiää surmattaa.
Ang laing mga tawo nga duha ka kriminal, gidala usab palayo uban kaniya aron silotan sa kamatayon.
33 Ja kuin he siihen siaan tulivat, joka Pääkallon paikaksi kutsutaan, siinä he hänen ristiinnaulitsivat ja ne pahantekiät, yhden oikialle ja toisen vasemmalle puolelle.
Sa dihang miabot sila sa dapit nga gitawag Ang Bagolbagol, didto gilansang nila siya sa krus uban ang mga kriminal, usa sa iyang tuo ug ang usa sa wala.
34 Niin sanoi Jesus: Isä, anna heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät. Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
Miingon si Jesus, “Amahan, pasayloa sila, tungod kay wala sila masayod sa ilang gibuhat.” Ug nagripa sila, alang sa pagbahinbahin sa iyang mga sapot.
35 Ja kansa seisoi ja katseli, mutta päämiehet pilkkasivat häntä heidän kanssansa ja sanoivat: muita hän vapahti, vapahtakaan itsensä, jos hän on Kristus, Jumalan valittu.
Nagtindog ang mga tawo nga nagtan-aw samtang ang mga pangulo nagbiay-biay kaniya, sa pag-ingon, “Giluwas niya ang uban. Ipaluwas kainya ang iyang kaugalingon, kung siya ang Cristo sa Dios, ang usa nga pinili.”
36 Ja huovit myös pilkkasivat häntä, menivät ja kokottivat hänelle etikkaa,
Gipanamastamasan usab siya sa mga sundalo, nga miduol kaniya, ug mihatag kaniya ug suka,
37 Ja sanoivat: jos olet Juudalaisten kuningas, niin vapahda itse sinus.
ug nag-ingon, “Kung ikaw ang Hari sa mga Judio, luwasa ang imong kaugalingon.”
38 Oli myös hänestä päällekirjoitus Grekan, Latinan ja Hebrean puustaveilla kirjoitettu: Tämä on Juudalaisten kuningas.
Aduna usab timaan sa ibabaw kaniya, “MAO KINI ANG HARI SA MGA JUDIO.”
39 Niin yksi pahantekiöistä, jotka ripustetut olivat, pilkkasi häntä ja sanoi: jos sinä olet Kristus, niin vapahda sinus ja meitä.
Ang usa sa mga kriminal nga gilansang sa krus, nanginsulto kaniya nga nag-ingon, “Dili ba ikaw man ang Cristo? Luwasa ang imong kaugalingon ug kami.”
40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: etkö sinäkään Jumalaa pelkää, ettäs olet yhdessä kadotuksessa?
Apan mitubag ang usa nga nagbadlong kaniya sa pag-ingon, “Wala ka ba mahadlok sa Dios, tungod kay ikaw usab nakatagamtam sa maong silot?
41 Ja tosin me olemme oikein siinä, sillä me saamme meidän töidemme ansion jälkeen; mutta ei tämä mitään pahaa tehnyt.
Matarong ang pagsilot kanato, tungod kay nadawat nato ang angay sa atong binuhatan. Apan walay daotang nabuhat kining tawhana.”
42 Ja sanoi Jesukselle: Herra, muista minua, kuin tulet valtakuntaas.
Ug midugang siya, “Jesus, hinumdumi ako kon moabot ka na sa imong gingharian.”
43 Niin Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paradisissa.
Miingon si Jesus kaniya, “Sa pagkatinuod sultian ko ikaw, karon uban ka kanako sa paraiso.”
44 Ja se oli lähes kuudes hetki, ja pimeys tuli kaiken maan päälle, hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.
Ug karon miabot ang ikaunom nga takna, ug ang kangitngit mitabon sa tibuok yuta hangtod sa ikasiyam
45 Ja aurinko pimeni, ja templin esivaate repesi kahtia,
nga takna kay napakyas man ang adlaw sa iyang kahayag. Unya natunga pagkagisi paubos ang kurtina sa templo.
46 Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiis minä annan henkeni. Ja kuin hän sen oli sanonut, antoi hän henkensä.
Misinggit si Jesus sa kusog nga tingog nga nagkanayon, “Amahan, itugyan ko sa imong mga kamot ang akong espiritu.” Pagsulti niya niini, namatay siya.
47 Mutta kuin sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: tosin oli tämä ihminen hurskas.
Sa pagkakita sa centurion kon unsa ang nahitabo, gihimaya niya ang Dios nga nag-ingon, “Tinuod gayod nga matarong kining tawhana.”
48 Ja kaikki kansa, joka sinne katselemaan meni, kuin he näkivät, mitä siellä tapahtui, löivät rintoihinsa ja palasivat kotiansa.
Sa dihang nakita sa kadaghanan nga nagtapok aron mosaksi sa mga nahitabo, namalik sila nga namukpok sa ilang mga dughan.
49 Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana ja vaimot, jotka häntä Galileasta seuranneet olivat, näkivät nämät.
Apan ang tanan nga nakaila kaniya, ug ang mga babaye nga nagsunod kaniya gikan sa Galilea, nanindog sa layo ug nagtan-aw niining mga butanga.
50 Ja katso, raatimie, nimeltä Joseph, joka oli jalo ja hurskas mies,
Tan-awa, adunay tawo nga ginganlag Jose nga sakop sa Konseho, maayo siya ug matarong nga tawo
51 Joka ei ollut mieltynyt heidän neuvoonsa ja tekoonsa, syntynyt Arimatiassa, Juudalaisten kaupungissa, joka myös itse odotti Jumalan valtakuntaa:
(wala siya mouyon sa hukom ug sa ilang gibuhat), gikan sa Arimatea, nga usa ka siyudad sa mga Judio, diin naghulat alang sa gingharian sa Dios.
52 Tämä meni Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista,
Kining tawhana, nanghangyo kang Pilato, ug gipangayo ang lawas ni Jesus.
53 Ja otti sen alas ja kääri liinavaatteesen ja pani sen hautaan, joka kallioon hakattu oli, johonka ei yksikään ennen pantu ollut.
Gipaubos niya kini, ug giputos ug pino nga lino, ug gibutang siya sa lubnganan nga gibangag sa bato, ug wala pa kini mabutangi ni bisan kinsa.
54 Ja se oli valmistuspäivä, ja sabbati lähestyi.
Adlaw kadto sa Pagpangandam, ug ang Adlaw nga Igpapahulay nagbanag-banag na.
55 Niin vaimot seurasivat jäljestä, jotka hänen kanssansa tulleet olivat Galileasta, ja katselivat hautaa, ja kuinka hänen ruumiinsa pantu oli.
Ang mga babaye nga mikuyog kaniya gikan sa Galilea, nagsunod ug nakakita sa lubnganan ug kon giunsa pagbutang ang iyang lawas.
56 Mutta he palasivat ja valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; vaan sabbatina he lepäsivät lain käskyn jälkeen.
Mibalik sila ug giandam ang mga pahumot ug mga lana. Unya namahulay sila sa Adlaw nga Igpapahulay sumala sa kasugoan.
