Luukkaan 21
1 Mutta kuin hän katsoi, näki hän rikkaat panevan lahjojansa uhri-arkkkuun.
A KOTIN aupwil sili ap masani, me kapwapwa kan kasedi ong ar mairong nan deun mairong.
2 Hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
A pil kotin masani, me li odi samama men kasedi ong lepta riau.
3 Ja sanoi: totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin nämät kaikki.
A kotin masani: Melel I indai ong komail, li odi samama men et kasedi ong laude sang irail karos.
4 Sillä kaikki nämät panivat siitä, mitä heillä liiaksi oli, Jumalan uhriski, vaan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tavaransa, mikä hänellä oli.
Pwe mepukat karos kasedi ong mairong en Kot sang ni ar pai, a li men et kasedi sang ni a samama, a dipisou karos, me a naineki.
5 Ja kuin muutamat sanoivat hänelle templistä, kuinka kauniilla kivillä ja kappaleilla se kaunistettu oli, niin hän sanoi:
Akai lao kasokasoiadar duen im en kaudok, me kapwata kida takai kasampwal akan o kapwa en mairong kai, ap kotin masani:
6 Näitäkö te katselette? Ne päivät pitää tuleman, joina ei pidä kiveä kiven päälle jätettämän, jota ei maahan jaoteta.
Ran oko kokodo, karos, me komail ududial, pan karangk pasang, sota eu takai pan mi pon eu.
7 Niin he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, koskas nämät tapahtuvat? ja mikä merkki on, koska nämät tulevat?
Irail kalelapok re a potoan ong: Saunpadak iad mepukat pan pwaida? O da pan kilel en mepukat pan wiaui?
8 Hän sanoi: katsokaat, ettei teitä petetä; sillä moni tulee minun nimeeni ja sanoo: minä se olen! aika on kyllä läsnä, älkäät kuitenkaan heitä seuratko.
A kotin masani: Komail kalaka, pwe meamen de kotaue komail! Pwe me toto pan kodo ni ad ai o pan inda: Ngai i o ansau korendor! A komail der idauen ir ala.
9 Mutta kuin te kuulette sotia ja kapinoita, niin älkäät peljästykö; sillä nämät pitää ensin tapahtuman, vaan ei kohta loppu ole.
A komail lao rong duen mauin o muei sued, ender masak, pwe mepukat pan wiaui mas, a saikenta imwi.
10 Niin hän sanoi heille: kansa nousee kansaa vastaan, ja valtakunta valtakuntaa vastaan.
A kotin masani ong irail: Toun sap eu pan u ong eu sap, o wei eu pan u ong eu wei.
11 Ja suuret maan vapistukset pitä joka paikassa tuleman, nälkä ja rutto, kauhistukset ja suuret ihmeet taivaasta tapahtuvat.
O rerer laud en sap akan pan wiaui, o lek, o song en somau pan pwaida, o pil sansal kamasapwek kai, o kilel lapalap akan pan pwarada sang nanlang.
12 Mutta ennen näitä kaikkia heittävät he kätensä teidän päällenne, vainoovat ja antavat ylön teitä synagogiin ja vankiuteen, ja vetävät teitä kuningasten ja esimiesten eteen, minun nimeni tähden.
A mon mepukat re pan saik komail edi, o kame komail, o panga komail la nan sinakoke kan o imateng pwen kalualang ren nanmarki o saumas akan pweki ad ai.
13 Mutta se tapahtuu teille todistukseksi.
A mepukat pan wiaui ong komail, pwen kadede kin ia.
14 Niin pankaat nyt se teidän sydämeenne, ettette ennen ajattelisi, kuinka teidän pitää edestänne vastaaman:
Komail ari inauki ong pein komail nan mongiong omail, me komail sota pan patauki, me komail pan sapengki.
15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota ei he voi puhua vastaan eikä seisoa vastaan, kaikki jotka teitä vastaan ovat.
Pwe ngai me pan kalokaia komail, o kalolekongla, pwe me kailong kin komail, en sota kak kalikama, o so palian.
16 Niin te myös annetaan ylön vanhimmilta, veljiltä, langoilta ja ystäviltä, ja muutamat teistä he tappavat,
A sam o in omail, o ri ol akan, o sau omail, o kompokepa kan pan panga komail la, o akai komail me re pan kamela.
17 Ja te tulette vihattaviksi kaikilta, minun nimeni tähden.
O aramas karos pan kailong kin komail pweki ad ai.
18 Vaan ei hiuskarvakaan pidä teidän päästänne hukkuman.
A sota pit en mong omail pit pan lokidokila.
19 Pitäkäät teidän sielunne kärsivällisyydessä.
Dore kila kanongama maur omail:
20 Mutta kuin te näette Jerusalemin sotaväeltä piiritettävän, niin tietäkäät, että hänen perikatonsa on lähestynyt.
A komail lao udial, me saunpei kan kapili pena Ierusalem, komail ap asaki, me a ola korendor.
21 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkaan vuorille, ja jotka hänen keskellänsä ovat, ne lähtekään sieltä ulos, ja jotka maalla ovat, älkään häneen menkö sisälle.
A me mimi Iudäa, ni ansau o, en tangdala nan nana; o me mi nan warong a, en pitila sang; o me mimi nan sap, ender purelang i.
22 Sillä ne ovat kostopäivät, että kaikki täytettäisiin, mitkä kirjoitetut ovat.
Pwe i ansaun depuk, pwe karos, me intingidier, en pwaida.
23 Mutta voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri vaiva pitää maan päällä oleman ja viha tämän kansan päällä.
Suedi ong me lisean o me kadidi seri ni ran oko! Pwe kalokolok pan lapalapia nan sap et o ongiong ong aramas pukat.
24 Ja heidän pitää lankeeman miekan terään, ja he viedään vangiksi kaikkinaisen kansan sekaan. Ja Jerusalem pitää tallattaman pakanoilta, siihen asti kuin pakanain aika täytetään.
O re pan kame kila kodlas, o salilang wei karos, o Ierusalem pan tiak pasang ren men liki kan, lao ansau en men liki kan, pan lel.
25 Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman.
O kilel akan pan wiaui ni katipin, o saunipong, o usu kan, o aramas nan sappa pan masak o pan pingidar, o madau o iluk kan pan angiang ngil laudeda;
26 Ja ihmiset maassa pitää nääntymän pelvon ja odottamisen tähden niitä, mitkä maan piirin päälle tulevat; sillä taivaan voimat pitää liikutettaman.
O aramas akan pan okila ar masak o auiaui me pan wiaui nan sappa; pwe kel en lang akan pan mokideda.
27 Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.
Irail ap pan kilangada Nain aramas a kodido ni dapok ki roson o lingan kaualap.
28 Mutta kuin nämät rupeevat tapahtumaan, niin katsokaat, ja nostakaat päänne ylös; sillä teidän lunastuksenne silloin lähestyy.
Mepukat lao pikikidi wiaui, komail ap sarada o kasinenda, pwe a leler omail kamaioda.
29 Ja hän sanoi heille vertauksen: katsokaat fikunapuuta ja kaikkia puita.
A kotin masani karaseras eu ong irail: Kilang tuka pik o tuka karos!
30 Kuin ne jo puhkeevat, niin te näette ja itse teistänne ymmärrätte, että suvi on jo läsnä.
Ni omail kilang me irail wiliada, komail kin asaki, me rak o me korendor.
31 Niin myös te, kuin te näette nämät tapahtuvan, tietäkäät, että Jumalan valtakunta on läsnä.
Iduen komail, komail lao kilang mepukat lao wiaui, komail asaki, me wein Kot korendor.
32 Totisesti minä sanon teille: ei tämän sukukunnan pidä suinkaan hukkuman, siihenasti kuin nämät kaikki tapahtuvat.
Melel I indai ong komail, di wet sota pan imwila mon mepukat karos pan pwaida.
33 Taivas ja maa on hukkuva, vaan minun sanani ei pidä ikänä hukkaantuman.
Lan o sappa pan sorela, a ai masan akan sota pan poula.
34 Mutta kavahtakaat, ettei teidän sydämenne koskaan raskauteta ylönsyömisestä ja juopumisesta ja elatuksen murheesta, ja se päivä tulee äkisti teidän päällenne.
Komail ari kalaka pein komail, pwe mongiong omail de toutouki kaped en manga, o kamom sakau, o ngongongki maur et, o ran o ap madang lel dong komail.
35 Sillä se tulee niinkuin paula kaikkein ylitse, jotka koko maan päällä asuvat.
Pwe likamata insar eu, a pan ko dong karos, me kin kakauson sappa.
36 Sentähden valvokaat ja aina rukoilkaat, että te mahdolliset olisitte kaikkia näit välttämään, jotka pitää tapahtuman, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä.
Komail ari masamasan o poden kapakap, pwe komail en war ong en piti sang mepukat karos, me pan wiaui, o en pat ong Nain aramas.
37 Ja hän opetti päivällä templissä, mutta yöllä meni hän ulos ja oli yötä vuorella, joka kutsutaan Öljymäeksi.
Ni ran o a kotin kaukawewe nan im en kaudok o, a ni pong a kotieila kotikot pon dol o me adaneki Oliwe.
38 Ja kaikki kansa tuli varhain hänen tykönsä templiin, häntä kuulemaan.
O aramas karos sangkonai pokon dong i nan im en kaudok o, pwen rong i.
