Luukkaan 2
1 Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.
l yogu romi badcianmo Ogusto bo diani k pua sawali o diema nni niba kuli ċɔdili. o cincinli cɔdili bo tieni ya yogu ke kirisus bo tie badcianmo i siri diema n ni.
2 Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.
u cincinl cɔdli bo tieni ya yogu ke kirisus bo tie badcianmo i siri diema nni.
3 Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.
yua kuli bo ye gedi ban cɔdi wan ñani ya dogu n nni.
4 Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)
yeni k josefi bo ñani nasareti k doni galile ki tɔgn nni jude, k pudi betelemi, david dogu, o bo tie David cugli yua i.
5 Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.
Josefi bo gedi lan kani wan yeni o cikpenga Maari ku pia o tugu. k b pan cɔdi.
6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,
Ban den ye betelem i k maari t gbaani t maadi.
7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.
maari den mali bojaga o cincinmadi ki pin'o i kplaldi k duan'o ti yandi jeditiagu nni kelima bi canba dieli nni yiali den ki ye.
8 Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.
I kuanni bo kuu li kani ke a yankpaala dua ki guu bi yandi.
9 Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.
K u tienu maleki yendi cua bi kan ku tienu yudandi jiidi b po ke ti jiwaanndi cuo ba.
10 Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
Maleki maadi ba. i daa pia mani jeje n bua pua'yi sawalmanli yu baa tie yua kul pamancianli.
11 Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.
ba fie ti mali dinla David dogu nni wan tie o candaano.
12 Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.
Ti bo band'o maama nne i ba la i canpandiga k o dua ti yandi jeditiɔgu nni ki piini i kpaldi.
13 Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:
Ke li yogunu mɔno ki bi la u tienu meleki nba k bi cua ki pugini i yua bo ye yeni po ki bi ji yiini ki dondi u tienu.
14 Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!
U Tienu yeli n yabdi tanpolu po, o pamangu n ya ye i tinga po nne yeni u nubuakaab po
15 Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tyköänsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.
Ban yin ki gbeni ya yognu k u tienu meleki nba lebidi tanpolu po ka yankpala mɔ boe yeni bi lieba. ti gedi manni Betelemi dogun nni yaal k diidi yaala cua, u Tienu n waani ti yaali.
16 Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Josephin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä.
K bi kagini ki gedi l yognu tonma k la yeni i mɔni Maari yeni Josefi yeni ki bipanga yua mali k b taa'ga k duan'ga ti yandi jeditiagu nni.
17 Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli,
A yankpaala n gedi ki la'o, ki guani ki togdi yua kuli u Tienu meleki n den baa pua labaal maam e canpandigi yen po.
18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli.
Yaba n den songi a yankpaala labaal kuli li de lidiba.
19 Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sydämessänsä,
Ke maari yi guani ki tiadi o pal nni yala tieni kuli yeni ya maama madi kul.
20 Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.
A yankpaala den guani ki lebdi bi yankpaamuagu po i k yin k dondi u tienu yen ban de songi yaala ki gɔ la yaala. U tienu meleki n den maad yaala den tie mɔni
21 Ja kuin kahdeksan päivää kulunut oli, että lapsi piti ympärileikattaman, kutsuttiin hänen nimensä Jesus, joka niin oli enkeliltä kutsuttu jo ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
Jesus n den mali l daaniin po k l tie ki ban gedi kɔnd'o, ki bi kɔnd'o ki pun o yel Jesus. Lan yeli k u tienu meleki bo lugdi u po.
22 Ja kuin heidän puhdistuspäivänsä olivat täytetyt Moseksen lain jälkeen, veivät he hänet Jerusalemiin, asettaaksensa häntä Herran eteen,
Lan bo buali maam moyisi yikotili nni. L yognu ya pudi l tie taladi ki ban kuani ki canpandiga u kɔnciagu. Lan yognu n pendi ke bi taa Jesus ki gedi yen'o jerusalemi ke pan waan'o u Tienu.
23 (Niinkuin kirjoitettu on Herran laissa: kaikki miehenpuoli, joka ensin avaa äitinsä kohdun, pitää kutsuttaman Herralle pyhäksi, )
dianni u tienu yikotili nni, ki cincinbiga kuli k o tie bonjaga tie u tienu yuu i.
24 Ja uhrataksensa, niinkuin sanottu on Herran laissa, pari mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa.
B bo ye ba ki tieni u Tienu balga yen kpajiemulie i nanni lan bo bual maam u Tienu yikotili nni.
25 Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.
Ja bo ye Jerusalem dogu nni k u yeli tie Simeyɔn. O bu tie yua tiegi k gɔ tie ya nulo tuagi u Tienu sɔnu. O den ye ki daani Israel fiema ki fonŋanba ye yen o.
26 Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen.
tienu foŋanba de dɔgd'o k u kan kpe gaa la mesi u Tienu tondo.
27 Ja hän tuli Hengen kautta templiin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen Jesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen,
Tienu foŋanba n jiidi u po wan gedi l jaandiel nni ki sua ke Jesus danba cua yen o, k ba tieni a bogda nanni simeyɔn yikotili nni lan bo buali maam.
28 Niin hän otti hänen syliinsä, ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
Simeyɔn ga ki biga o nugi nni ki ji yiin i ki dondi u Tienu.
29 Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;
tienu ji ŋa a tuonsɔnlo wan ya caa yeni laafia. a cɔlni a ñɔniannu.
30 Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,
Nunbu la o candaano ka sɔn'o.
31 Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,
Ki a pun'o li papaali ke wan todi ŋanduna. U Tienu meleki.
32 Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.
tie muuyiema i ki ba yendi ŋanduna. wan baa tie Isaraheli yudandi.
33 Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.
Yen o naa bo ye pamangou Simeyɔn n maad yaala Jesus po.
34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:
Simeyɔn yedi m yeŋanma b po ki madi marri. Nan ya bani ke biga ne ye Isaraheli buolu kuli yaa po i. L bo fidi yaa tie ti po bibaaga bii m yedonma yu ki bi niba ba kpagi.
35 (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän: ) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.
mɔla yaala den duagi bi niba maalima bo dɔgdi fin wani l baa ti tie nani b taa jugi ke muu pundi a pali yen.
36 Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,
Tienu tondo mɔ bo ye l kani ke tie puaki k u yeli tie. Ani k u tie Fanial biga ki tie Aser cugl yua. O bo tie puocianmo i. ko bina lile po n bo yeni wan kuni o ja.
37 Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.
ti. ki ti kali ti pakuadi ke ye o baba ki pan pundi piniini yen bina naa. O ña jandieli nni ki suani u tienu tuonli ki jaani ki gɔ loligi o ñɔba yieni yen ñiagu.
38 Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat.
li puocianmo mɔ pundi lan yogunu; ki yin k dondi u Tienu k maadi yaba kokul den guu Jerusalemi fiema o janjanbiigu nni.
39 Ja sittekuin he olivat kaikki tehneet Herran lain jälkeen, palasivat he Galileaan, kaupunkiinsa Natsaretiin.
Tieni k gbeni nani u Tienu ñɔmaam n den buali maama. ki maari yeni Josefi gɔ lebidi Galile k kun Nasareti b dogu nni.
40 Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja täytettiin viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen kanssansa.
Jesus ji kpedi tonm tonma ki o yanfuonma caa liiga k u gɔ tie u Tienu nulo
41 Ja hänen vanhempansa vaelsivat joka vuosi pääsiäisjuhlille Jerusalemiin.
Kuli Jesus baa yeni o naa bo yi tun ki caa Jerusalemi paki jaanmi.
42 Ja kuin hän kahdentoistakymmenen ajastajan vanha oli, menivät he Jerusalemiin juhlapäivän tavan jälkeen.
yognu ki Jesus den pia piiga n bina lie ko ji yi ŋɔdi o baa yeni o naa ban gedi Jerusalemi paki jaanmi nani lan den bual maama.
43 Ja kuin ne päivät olivat kuluneet, siinä kuin he palasivat, jäi poikainen Jesus Jerusalemiin: jota ei Joseph ja hänen äitinsä huomanneet,
jaanmi n den gbeni ya yognu o baa yeni o naa den gɔ cuo u sani k ji kuni ama k Jesus wani ñindi Jerusalemi kelima bi den kpaan'o kaa la'o.
44 Vaan luulivat hänen olevan seurassa. Ja he kävivät yhden päivän matkan, ja etsivät häntä lankoin ja tuttavien seassa.
b tieni m maalma ko baa yegi yeni o lieba yaaba ki bi den taani ki cua yen. ki bi mɔ cuo l celi nani da yeli yeni. K b cil k kpaan'o o kpiiba yeni o bankaaba siiga.
45 Ja kuin ei he häntä löytäneet, palasivat he Jerusalemiin, etsien häntä.
Ama baa den la'o ki b gɔ lebdi Jerusalemi k bu kpaan'o.
46 Ja tapahtui kolmen päivän perästä, että he löysivät hänen templissä istuvan opettajain keskellä, kuultelevan heitä ja kysyvän heiltä.
L dataa dali ki bi la'o l jaandieli nni ku kaa l balo maama banda siiga nni k songi ba k gɔ buali ba i buali.
47 Ja kaikki, jotka hänen kuulivat, hämmästyivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
Yaaba bo song'o kuli den ye panmangu yeni wan pia ya nunfanbu o maama gɔ jiima po.
48 Ja kuin he hänen näkivät, niin he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksis meille näin teit? katso, sinun isäs ja minä olemme murehtien etsineet sinua.
L den pia o danba o yaalidigu yeni wan kaa naani. O naa den bual'o n biga be ced kaa sɔn ti lani. Mi yeni a baa den ye ti jawaandi nni k kpaan ŋa kaan kuli.
49 Ja hän sanoi heille: mitäs te minua etsitte? ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni ovat?
K Jesus den jiin ba. Be po i ki den kpaani n. I ki bani ki ba sɔni n baa tuona a.
50 Ja ei he ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille sanoi.
Ama bi den k gbadi o maama yeni niinma nni
51 Ja hän meni alas heidän kanssansa ja tuli Natsaretiin, ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämät sanat sydämeensä.
K Jesus den cua ki ŋɔdi ba ki bi lebdi bi kuli Nasareti. O den cɔln o danba. K u naa den ta yal den tieni kuli k bili o pal nni.
52 Ja Jesus menestyi viisaudessa ja ijässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.
Jesus den find tonma ko yantiali mɔ gɔ caa liiga o Tienu yen b niba den bua'o boncianla
