Luukkaan 18
1 Niin hän sanoi myös heille vertauksen, että aina tulee rukoilla ja ei väsyä,
Lao esa, Yesus nanori ana dedꞌenu nara nendiꞌ nekendandaaꞌ, fo ara hule-oꞌe, nda namaꞌetu sa, no nda male-maꞌa sa. Ara musi ramahere rakandoo neu Lamatuaꞌ.
2 Sanoen: yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
Dꞌudꞌuin taꞌo ia: “Sia kota esa hambu mana nggero-furiꞌ sa nda mana tao-afiꞌ neu Lamatualain sa. Ana nda tao-afiꞌ neu esa sa boe.
3 Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa, joka tuli hänen tykönsä, sanoen: auta minua riitaveljeltäni.
Sia naa o hambu ina falu sa akaꞌ neu noꞌe mana nggero-furiꞌ a nae, ‘Amaꞌ mana nggero-furiꞌ! Muꞌetuꞌ dedꞌea ngga no matetuꞌ, o!’
4 Ja ei hän tahtonut kauvan aikaa. Mutta viimein sanoi hän itsellensä: vaikka en minä Jumalaa pelkää, enkä häpee ihmisiä,
Fefeun mana nggero-furiꞌ a nda tao-afiꞌ neu ina falu a sa. Te dodꞌoo ma ana bengge rena e ena. Boe ma ana dudꞌuꞌa nae, ‘Memaꞌ au ia nda tao-afiꞌ neu Lamatualain sa, lelenan fai neu atahori.
5 Kuitenkin, että tämä leski vaivaa minua, tahdon minä häntä auttaa, ettei hän viimein tulisi ja nurisisi minua.
Te ina falu ia tao langga ngga nambeta ena. Huu naa, malole lenaꞌ au uꞌetuꞌ dedꞌeat na no ndoos. Hokoꞌ na, ana akaꞌ nema tao naꞌabꞌebꞌenggeꞌ au nakandondooꞌ a.’
6 Niin Herra sanoi: kuulkaat, mitä tämä väärä tuomari sanoo:
Naa, hei dꞌua sobꞌa mana nggero-furiꞌ dꞌeulakaꞌ naa oꞌolan.
7 Eikös Jumalan pitäisi valituita auttaman, jotka yötä ja päivää häntä huutavat, pitäiskö hänen sitä kärsimän?
Mete ma dodꞌoo ma ana tulu-fali ina falu a, na, Lamatualain o nau tulu-fali atahori mana hule-oꞌe hatuꞌ-rerelon fo noꞌe tulu-faliꞌ sia E. Te Lamatuaꞌ nda mana eꞌo-lali fai a sa.
8 Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?
Ana naꞌetuꞌ dedꞌeat nara lai-lai, Naa de Au ae utane taꞌo ia: mete ma Au, atahori Tebꞌe-Tebꞌeꞌ ia, baliꞌ uma ena, neꞌo Au feꞌe hambu undaa o atahori mamahereꞌ sia raefafoꞌ do hokoꞌ?”
9 Niin hän myös sanoi muutamille, jotka itse päällensä uskalsivat, että he olivat hurskaat, ja muita katsoivat ylön, tämän vertauksen:
Yesus dui seluꞌ nekendandaaꞌ sa, soꞌal atahori mana hii nananaru aon ma naloe-nadꞌae atahori laen ra. Ana dui nae,
10 Kaksi ihmistä meni ylös templiin rukoilemaan, yksi Pharisealainen ja toinen Publikani.
“Hambu amaꞌ rua reu hule-oꞌe sia Ume Hule-oꞌe Huuꞌ a. Esa, atahori mia partei agama Farisi; esa fai, mana edꞌa bea. [Atahori Yahudi ra rae atahori Farisi ra, atahori meumareꞌ. Ma ara rae mana edꞌa bea ra atahori nda maloleꞌ ra sa.]
11 Pharisealainen seisoi ja rukoili näin itsellensä: minä kiitän sinua, Jumala, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, ryöväri, väärä, huorintekiä, taikka myös niinkuin tämä Publikani.
Losa ume hule-oꞌeꞌ ma, atahori Farisi a nambariiꞌ mesaꞌ ne ma hule-oꞌe nae, ‘Makasi Lamatuaꞌ, huu au ia, atahori maloleꞌ. Au nda deꞌulakaꞌ onaꞌ atahori laen ra sa. Au nda dadꞌi naꞌo sa. Au nda mana usuu-usetiꞌ sa. Au nda mana hohonggeꞌ sa. Makasi, Lamatuaꞌ, huu au o nda deꞌulakaꞌ onaꞌ mana edꞌa bea ia sa.
12 Kahdesti viikossa minä paastoon, ja annan kymmenykset kaikista mitä minulla on.
Au manggate puasa nggarei sa na lao rua. Ma au endi babꞌanggiꞌ esa mia sanahulu mia basa saa fo au hambuꞌ a.’ Atahori Farisi naa hule-oꞌe taꞌo naa.
13 Ja Publikani seisoi taampana, eikä tahtonut silmiänsäkään nostaa ylös taivaasen päin, mutta löi rintoihinsa ja sanoi: Jumala, armahda minun syntisen päälleni!
Te mana edꞌa bea a nambariiꞌ naꞌadꞌodꞌooꞌ sia dea-deaꞌ. Ana nda nambarani botiꞌ matan fo mete ataꞌ neu sa. Ana hule-oꞌe no beꞌutee langgan ma rala mambalulutuꞌ nae, O, Lamatualain. Kasian au, atahori mana masala-singgoꞌ ia! Fee ambon neu au dꞌei!’
14 Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
Naa, leleꞌ atahori karuaꞌ naa ra lao baliꞌ ume reu, mae bee ka maloleꞌ no Lamatualain? Atahori Farisi mana koaoꞌ a do, atahori mana edꞌa bea? Tantu Ana simbo no maloleꞌ mana edꞌa bea, mana naloe-nadꞌae ralan. Ma Ana nda tao-afiꞌ neu atahori Farisi a sa. Huu Lamatualain naꞌatutudꞌaꞌ atahori mana koaoꞌ ma nananaru atahori mana naloe-nadꞌae ralan.”
15 Niin he toivat myös hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais. Mutta kuin opetuslapset sen näkivät, nuhtelivat he niitä.
Lao esa, atahori ra oꞌo ro anadikiꞌ ra reu Yesus, fo Ana ndae liman neu se ma olaꞌ fee se papala-babꞌanggiꞌ. Yesus ana dedꞌenu nara rita taꞌo naa, ma ara ai atahori naa ra.
16 Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
Te Yesus simbo nala anadikiꞌ mana rema risiꞌ E. Basa ma ana ai ana dedꞌenun nara nae, “Hela fo anadikiꞌ naa ra rema risiꞌ Au. Ama afiꞌ ai se. Misinedꞌa malolole! Huu atahori mana nae dadꞌi Lamatualain atahorin, ana musi namahena neuꞌ a Lamatualain, ona anadikiꞌ namahena neu ina-ama nara.”
17 Totisesti sanon minä teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle.
18 Ja häneltä kysyi yksi päämiehistä ja sanoi: hyvä Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän saisin? (aiōnios g166)
Lao esa, hambu atahori Yahudi ra malanggan esa neu natane Yesus nae, “Ama Meser nenefee hadꞌa-hormat! Au musi tao taꞌo bee fo uhine ae bisa masoꞌ sorga uu fo usodꞌa ukundoo o Lamatualain?” (aiōnios g166)
19 Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hyväksi kutsut? Ei ole kenenkään hyvä, vaan yksi, Jumala.
Boe ma Yesus nataa nae, “Taꞌo bee de moꞌe mae, ‘Mana nenefee hadꞌa-hormat’? Akaꞌ esaꞌ a nenefee hadꞌa-hormat, naeni Lamatualain.
20 Käskysanat sinä tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääs ja äitiäs.
Naa! Ho bubꞌuluꞌ ena, to, Lamatualain hohoro-lalanen mia fai dalahulun, oi: Afiꞌ hohongge; afiꞌ tati-mbau misa atahori; Afiꞌ miminaꞌo; Afi dadꞌi sakasii peko-lelekoꞌ; ma fee hadꞌa-hormat neu ina-ama mara.”
21 Niin hän sanoi: nämät kaikki olen minä minun nuoruudestani pitänyt.
Atahori naa nataa nae, “Tebꞌe, Amaꞌ! Au tungga hohoro-lalaneꞌ naa ra eniꞌ a aꞌana ngga.”
22 Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on ja vaivaisille, niin sinulla pitä oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua.
Rena taꞌo naa ma, Yesus nae, “Malole! Te feꞌe hela dalaꞌ esa fai. Naeni, baliꞌ fo muu seo hendi basa hata-heto mara. Basa naa, muu babꞌanggi dꞌoiꞌ naa ra reu atahori mana tudꞌa-loloeꞌ ra. Dei fo baliꞌ uma fo tungga Au leo. Te dei fo Lamatualain bala-bꞌae fee nggo hata-hetoꞌ sia sorga.”
23 Vaan kuin hän sen kuuli, tuli hän murheelliseksi; sillä hän oli sangen rikas.
Atahori naa rena taꞌo naa, ma ralan susa, huu suꞌin naen seli.
24 Mutta kuin Jesus näki hänen murheissansa olevan, sanoi hän: kuinka työläästi rikkaat tulevat Jumalan valtakuntaan;
Yesus mete ana laoꞌ no rala nambalulutu, ma Ana nafadꞌe ana dedꞌenun nara nae, “Atahori mamasuꞌiꞌ memaꞌ susa seli masoꞌ sorga neu.
25 Sillä huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.
Hita taꞌasasamaꞌ no dalaꞌ laen fai. Memaꞌ bꞌanda onta monaeꞌ a nda bisa lalaet rala neu tungga sosoot ndolan sa. Onaꞌ naa boe atahori mana namahenaꞌ a hata-heton, te nda namahena neu Lamatuaꞌ sa, ana o nda bisa masoꞌ sorga rala neu sa boe.
26 Niin he sanoivat, jotka sen kuulivat: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?
Atahori mana rena Yesus olaꞌ taꞌo naa, ratane E rae, “Mete ma memaꞌ atahori mamasuꞌiꞌ susa taꞌo naa, na, atahori mataꞌ bee mana hambu masoi-masodꞌaꞌ?”
27 Mutta hän sanoi: ne mitkä ovat mahdottomat ihmisten tykönä, ne ovat mahdolliset Jumalan tykönä.
Yesus nataa nae, “Soaꞌ neu atahori, memaꞌ dalaꞌ hetar nda bisa dadꞌi sa. Te soaꞌ neu Lamatualain basaꞌ e bisa dadꞌi.”
28 Niin Pietari sanoi: katso, me jätimme kaikki ja seurasimme sinua.
Boe ma Petrus olaꞌ nae, “Amaꞌ! Hai lao hela basa hata-heto mara ena, fo tungga Amaꞌ. Te dei fo hai hambu saa?”
29 Vaan hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen taikka vanhemmat taikka veljet taikka emännän taikka lapset Jumalan valtakunnan tähden,
Yesus nataa nae, “Petrus! Rena malolole! Atahori mana lao hela umen, saon, odi-aꞌa nara, ama-ina nara, do ana nara, huu nalalao Lamatualain ue-tataos nara,
31 Ja hän otti tykönsä ne kaksitoistakymmentä, ja sanoi heille: katso, me menemme Jerusalemiin, ja kaikki pitää täytettämän mitkä prophetailta Ihmisen Pojasta kirjoitetut ovat.
Yesus no ana dedꞌenun atahori kasanahulu rua ra fo neu olaꞌ mesaꞌ ne no se nae, “Basa hei bubꞌuluꞌ mae, ia naa hita lao tisiꞌ kota Yerusalem ena. Losa naa, basa dalaꞌ fo Lamatuaꞌ mana ola-ola nara suraꞌ feꞌesaꞌan soꞌal Atahori Matetuꞌ naa, dei fo dadꞌi onaꞌ saa mana nenesuraꞌ helaꞌ ena.
32 Sillä hän annetaan ylön pakanoille, ja pilkataan, ja häväistään, ja syljetään.
Dei fo ara fee Au neu atahori deaꞌ mana nda ramahere neu Lamatualain sa. Boe ma ara raneneut Au, raꞌamamaeꞌ Au no mataꞌ-mataꞌ, puras miru neu Au,
33 Ja kuin he ovat hänen ruoskineet, tappavat he hänen, ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.
filo Au, basa ma tao risa Au. Te fai katelun, ma Au usodꞌa baliꞌ.”
34 Ja ei he mitään näistä ymmärtäneet. Ja tämä puhe oli heiltä niin peitetty, ettei he ymmärtäneet, mitä sanottiin.
Rena Yesus olaꞌ taꞌo naa ma, ana dedꞌenu nara bingun, huu ara nda feꞌe rahine dedꞌea-oꞌolaꞌ naa sosoan sa.
35 Niin tapahtui, kuin hän Jerikoa lähestyi, että yksi sokia istui tien vieressä kerjäten,
Leleꞌ Yesus se rae losa kota Yeriko, hambu atahori pokeꞌ sa endoꞌ hule-huleꞌ sia dalaꞌ suun.
36 Ja kuin hän kuuli kansan käyvän ohitse, kysyi hän, mikä se olis?
Leleꞌ ana rena atahori hetar tungga naa ma, ana natane nae, “We! Saa sia ia?”
37 He sanoivat hänelle: Jesus Natsarealainen tästä meni.
Boe ma atahori rafadꞌe rae, “Yesus, mia Nasaret, laoꞌ tungga ia.”
38 Ja hän huusi ja sanoi: Jesus, Davidin Poika, armahda minua!
Atahori pokeꞌ naa rena nala ma, ana nggasi nahereꞌ nae, “Yesus! Mane Daud tititi-nonosin, e! Sue au dꞌei!”
39 Niin ne, jotka menivät ohitse, toruivat häntä vaikenemaan. Mutta hän huusi sitä enemmin: Davidin Poika, armahda minua!
Atahori mana laoꞌ sia Yesus matan ai e rae nee-nee. Te ana boe nggasi nahereꞌ nae, “Mane Daud tititi-nonosin, e! Kasian au dꞌei!”
40 Niin Jesus seisahti ja käski häntä taluttaa tykönsä. Ja kuin hän lähestyi, kysyi hän häneltä,
Leleꞌ Yesus rena taꞌo naa, ma Ana nambariiꞌ. Ma Ana denu atahori reu rala atahori pokeꞌ a. Losa matan ma, Yesus natane e nae,
41 Sanoen: mitäs tahdot, että minun pitää sinulle tekemän? Hän sanoi: Herra, että minä näköni jälleen saisin.
Ho nau Au tao saa fee nggo?” Ana nataa nae, “Amaꞌ! Au oꞌe fo fee au bisa mete ita.”
42 Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkevä! sinun uskos autti sinua.
Yesus nataa e nae, “Maloleꞌ boe. Huu mumuhere mae, Au bisa tao uhaiꞌ nggo, de ia naa ho bisa mita ena.”
43 Ja hän sai kohta näkönsä, ja seurasi häntä, ja kunnioitti Jumalaa. Ja kaikki kansa, jotka sen näkivät, kiittivät Jumalaa.
Aibꞌoiꞌ ma, atahori pokeꞌ a nita neuꞌ ena. Boe ma ana tungga Yesus no koa-kio Lamatualain. Basa atahori mana rita taꞌo naa, o koa-kio neu Lamatuaꞌ boe.
