Luukkaan 1
1 Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on,
As you know, many others have attempted to put down in writing the things that have been fulfilled that involve us.
2 Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat:
They based their accounts on evidence from the earliest eyewitnesses and ministers of the Word,
3 Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus:
and so I also decided that since I have followed these things very carefully from the beginning, it would be a good idea to write out an accurate account of all that happened.
4 Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet.
I have done this dear Theophilus so you can be certain that what you were taught is completely reliable.
5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet.
During the time when Herod was king of Judea, there was a priest called Zechariah, who came from the Abijah priestly division. He was married to Elizabeth, who was also descended from Aaron the priest.
6 Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti,
They both did what was right before God, being careful to follow all the Lord's commandments and regulations.
7 Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset.
They had no children because Elizabeth wasn't able to have any, and they were both growing old.
8 Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä,
While Zechariah was serving as a priest before God, on behalf of his priestly division,
9 Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin.
he was chosen by lot according to priestly custom to enter the Temple of the Lord and burn incense.
10 Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana.
During the time of offering incense a large crowd of people were praying outside.
11 Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella.
An angel of the Lord appeared to Zechariah, standing to the right of the altar of incense.
12 Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä.
When Zechariah saw the angel, he was startled and became terrified.
13 Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes.
But the angel told him, “Don't be afraid, Zechariah. Your prayer has been heard, and your wife Elizabeth will bear you a son, and you shall call him John.
14 Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä.
He will bring you joy and gladness, and many will celebrate his birth.
15 Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.
He will be great in the sight of the Lord. He will refuse to drink wine or other alcoholic drink. He will be filled with the Holy Spirit even before he's born.
16 ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö.
He will turn many Israelites back to the Lord their God.
17 Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.
He will go ahead of the Lord in the spirit and power of Elijah, to turn the fathers back to thinking about their children, and to turn those who are rebellious back to a right understanding—to prepare a people ready for the Lord.”
18 Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen.
“How can I be sure about this?” Zechariah asked the angel. “I'm an old man, and my wife is getting old too.”
19 Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle.
“I am Gabriel,” the angel replied. “I stand in God's presence, and I was sent to speak to you and give you this good news.
20 Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään.
But since you didn't believe what I told you, you'll become dumb, unable to speak, until the appointed time when my words come true.”
21 Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi.
Outside the people were waiting for Zechariah, wondering why he was taking so long in the Temple.
22 Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi.
When eventually he came out, he wasn't able to speak to them. They realized he'd seen a vision in the Temple, for though he could make gestures, he was completely dumb.
23 Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa.
After he'd finished his time of service, he went back home.
24 Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen:
Some time later his wife Elizabeth became pregnant. She stayed at home for five months.
25 Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa.
“The Lord has done this for me,” she said, “now that he's taken away my disgrace in the eyes of others.”
26 Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,
In the sixth month of her pregnancy God sent the angel Gabriel to a young girl called Mary who lived in the town of Nazareth in Galilee.
27 Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria.
She was engaged to a man named Joseph.
28 Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!
The angel greeted her. “You are very privileged,” he told her. “The Lord is with you.”
29 Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli.
Mary was very puzzled at what he said, and wondered what this greeting meant.
30 Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.
“Don't worry, Mary,” the angel went on, “for God has shown his graciousness to you.
31 Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus.
You will become pregnant and give birth to a son. You shall call him Jesus.
32 Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,
He will be very great, and he will be called the Son of the Most High. The Lord God will give him the throne of David his father,
33 Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. (aiōn g165)
and he will reign over the house of Jacob forever. His kingdom will never come to an end.” (aiōn g165)
34 Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä?
“How is this possible?” Mary asked. “I'm still a virgin.”
35 Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
He replied, “The Holy Spirit will come upon you, and the power of the Most High will cover you. The baby who is to be born is holy, and will be called the Son of God.
36 Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi.
And Elizabeth, your relative, even she is pregnant in her old age. The woman that people said couldn't have children is already six months pregnant.
37 Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.
Nothing is impossible for God.”
38 Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä.
“Here I am, ready to be the Lord's servant,” said Mary. “May it happen to me just as you said.” Then the angel left her.
39 Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin.
A little while later, Mary got herself ready and hurried up into the hills of Judea, to the town where
40 Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia.
Zechariah's house was. She called out to Elizabeth as she went in.
41 Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä,
As soon as Elizabeth heard Mary's voice, the baby jumped for joy inside her. Elizabeth was filled with the Holy Spirit,
42 Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä!
and cried out in a loud voice, “How blessed you are among women, and how blessed will be the child born to you!
43 Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
Why am I so honored that the mother of my Lord should visit me?
44 Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.
As soon as I heard you call out in greeting, my baby jumped for joy inside me.
45 Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta.
How fortunate you are, because you are convinced that the Lord will do what he has promised you!”
46 Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
Mary replied, “How I praise the Lord!
47 Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,
I am so happy with God my Savior,
48 Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman:
because he decided that I, his servant, was worthy of his consideration, despite my humble background. From now on every generation will say I was blessed.
49 Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä,
God Almighty has done great things for me; his name is holy.
50 Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät.
His mercy lasts for generation after generation to those who respect him.
51 Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä.
With his power he has broken to pieces those who arrogantly think they're so clever.
52 Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.
He tears the powerful down from their thrones, and elevates those who are humble.
53 Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi.
He fills the hungry with good things to eat, and he sends the rich away empty-handed.
54 Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa,
He has helped his servant Israel, remembering him in mercy,
55 (Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti. (aiōn g165)
just as he promised our fathers, to Abraham and his descendants for ever.” (aiōn g165)
56 Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa.
Mary stayed with her for three months and then returned home.
57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan.
The time came for Elizabeth to have her baby and she gave birth to a son.
58 Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa.
Her neighbors and relatives heard how the Lord had showed her great kindness, and they celebrated together with her.
59 Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias.
Eight days later they came to circumcise the boy. They planned to call him Zechariah after his father.
60 Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes.
“No,” Elizabeth said. “He shall be called John.”
61 Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä.
“But there's nobody among your relatives who has this name,” they told her.
62 Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää.
Through gestures they asked Zechariah, the boy's father, what he wanted to call his son.
63 Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät.
Zechariah motioned for something to write on. To everyone's surprise he wrote, “His name is John.”
64 Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa.
Immediately he could speak again, and he started praising God.
65 Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat.
All those living nearby were in awe at what had happened, and the news spread throughout the hill country of Judea.
66 Ja kaikki, jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.
Everyone who heard the news wondered what it meant. “What will the little boy grow up to be?” they asked, for it was clear he was very special to God.
67 Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen:
Zechariah, his father, filled with the Holy Spirit, spoke this prophecy:
68 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa,
“The Lord, the God of Israel, he is wonderful, for he has come to his people and set them free.
69 Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa,
He has given us a great Savior from the line of his servant David,
as he promised through his holy prophets long ago. (aiōn g165)
71 Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat:
He promised to save us from our enemies, from those who hate us.
72 Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa,
He was merciful to our fathers, remembering his holy agreement—
73 Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa:
the promise that he made to our father Abraham.
74 Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme,
He gives us freedom from fear and rescues us from our enemies,
75 Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme.
so we can serve him by doing what is good and right for our whole lives.
76 Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä,
Even though you are only a small child, you will be called the prophet of the Most High, for you will go ahead of the Lord to prepare his way,
77 Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi,
providing knowledge of salvation to his people through the forgiveness of their sins.
78 Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä,
Through God's caring kindness to us, heaven's dawn will break upon us
79 Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle.
to shine on those who live in darkness and under the shadow of death, and to guide us along the path of peace.”
80 Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.
The boy John grew and became spiritually strong. He lived in the desert until the time came for his public ministry to Israel.
