< Tuomarien 6 >

1 Ja Israelin lapset taas tekivät pahaa Herran edessä; ja Herra antoi heidät Midianilaisten käteen seitsemäksi ajastajaksi.
HANA hewa iho la na mamo a Iseraela imua o Iehova, a haawi ae la o Iehova ia lakou i ka lima o ko Midiana, i ehiku makahiki.
2 Koska Midianilaisten käsi oli ylen ankara Israelin päällä, tekivät Israelin lapset heillensä Midianilaisten tähden hautoja vuorille, ja luolia ja linnoja.
Ikaika loa iho la ka lima o ko Midiana maluna o ka Iseraela; a hana ae la ka poe mamo a Iseraela i na lua no lakou, mai na maka aku o ko Midiana, aia ma na mauna, a i na ana hoi, a me na puukaua.
3 Ja kuin Israel jotakin kylvi, tulivat Midianilaiset ja Amalekilaiset, ja ne itäiseltä maalta heidän päällensä,
A i ka manawa i lulu ai ka Iseraela, alaila, pii mai la ko Midiana, a me ka Amaleka, a me ka poe noho ma ka hikina, hele ku e mai la lakou.
4 Ja asettivat leirinsä heitä vastaan ja turmelivat kaiken maan kasvun Gasariin asti; ja ei yhtäkään elatusta Israelille jättäneet ei lampaita, härkiä eikä aaseja.
A hoomoana ku e mai la, a hoopau iho la i na mea kupu o ka honua, a hiki aku i Gaza, aole i waiho i kekahi mea ola na ka Iseraela, aole i pa hipa, aole i ka bipi, aole i ka hoki.
5 Sillä he tulivat laumoinensa ja majoinensa, ja niinkuin suuri metsäsirkkain paljous, että sekä he ja heidän kamelinsa olivat lukemattomat, ja tulivat hävittämään maata.
Pii mai la lakou me ko lakou holoholona, a me ko lakou mau halelewa, hele mai lakou, e like me na uhini ka nui loa; o lakou a me ko lakou poe kamelo, he poe mea helu ole ia; a komo lakou i ka aina, e luku iho.
6 Niin Israel peräti köyhtyi Midianilaisten tähden. Silloin huusivat Israelin lapset Herran tykö.
Hune loa iho la ka Iseraela, no ko Midiana, a hea aku la na mamo a Iseraela ia Iehova.
7 Ja kuin Israelin lapset huusivat Herran tykö Midianilaisten tähden,
A i ka wa i hea aku ai na mamo a Iseraela ia Iehova no ko Midiana,
8 Lähetti Herra prophetan Israelin lasten tykö, joka sanoi heille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä johdatin teidät Egyptistä, ja talutin teidät ulos orjuuden huoneesta,
Alaila, hoouna mai o Iehova i kekahi kanaka, he kaula, i mai la ia ia lakou, Penei ka olelo ana mai a Iehova, ke Akua o ka Iseraela, Na'u no oukou i lawe mai nei, mai Aigupita mai, a hoopuka mai ia oukou, mai loko mai o ka halehooluhi;
9 Ja pelastin teidät Egyptiläisten kädestä ja kaikkein kädestä, jotka teitä vaivasivat, jotka minä ajoin teidän edestänne ulos, ja annoin teille heidän maansa,
Hoopakele ae au ia oukou, mai ka lima ae o ko Aigupita, a mai ka lima aku o ka poe a pau i hooluhihewa mai ia oukou, a kipaku aku la au ia lakou, mai ko oukou alo aku, a haawi aku la au i ko lakou aina no oukou.
10 Ja minä sanoin teille: Minä olen Herra teidän Jumalanne, älkäät peljätkö Amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte; ja ette totelleet minun ääntäni.
I aku la au ia oukou, Owau no o Iehova, o ko oukou Akua. Mai makau oukou i na'kua o ka Amora, na mea nona ka aina, a oukou e noho ai. Aka, aole oukou i hoolohe i ko'u leo.
11 Ja Herran enkeli tuli ja istui tammen alla Ophrassa, joka Joaksen Abiesriläisen oma oli; ja hänen poikansa Gideon tappoi nisuja viinakuurnan tykönä, saadaksensa ne säilytetyksi Midianilaisilta.
Hele mai la ka anela o Iehova, noho iho la malalo iho o kekahi laau oka, ma Opera no Ioasa, he kanaka no ko Abiezera. E hahi ana kana keiki o Gideona i ka huapalaoa, ma kahi kaomi waina, i nalo i ko Midiana.
12 Silloin ilmaantui Herran enkeli hänelle ja sanoi: Herra olkoon sinun kanssas, sinä väkevä sotamies!
Ikea aku la ka anela o ka Haku e ia, i mai la ia ia, Eia pu no me oe o Iehova, e ke kanaka koa loa.
13 Niin sanoi Gideon hänelle: minun Herrani, jos Herra on meidän kanssamme, miksi meille siis kaikki nämät tapahtuneet ovat? Kussa ovat kaikki hänen ihmeensä, jotka meidän isämme ilmoittivat meille ja sanoivat: eikö Herra meitä johdattanut Egyptistä? Mutta nyt on Herra meidät hyljännyt ja antanut Midianilaisten käsiin.
I aku la o Gideona ia ia, e kuu Haku e, ina o Iehova kekahi pu me makou, no ke aha la makou i loohia i keia mau mea a pau? Auhea kana mau hana mana nui, a ko makou poe makua i hai mai ai ia makou, i ka i ana mai, Aole anei i lawe mai o Iehova ia kakou, mai Aigupita mai? Aka, ua haalele mai o Iehova ia kakou, a ua haawi ia kakou iloko o na lima o ko Midiana.
14 Ja Herra käänsi itsensä hänen tykönsä ja sanoi: mene tässä väkevyydessäs! Sinä vapahdat Israelin Midianilaisten kädestä: enkö minä ole sinua lähettänyt?
Nana mai la o Iehova ia ia, i mai la, Ma keia mana ou, e hele ai oe, a e hoola no oe i ka Iseraela mai ka lima ae o ko Midiana. Aole anei au i hoouna aku ia oe?
15 Hän sanoi hänelle: minun Herrani, millä minä vapahdan Israelin? Katso, minun sukuni on kaikkein köyhin Manassessa, ja minä olen kaikkein pienin minun isäni huoneessa.
I aku la keia ia ia, E kuu Haku, Pehea la wau e hoola'i i ka Iseraela? He nawaliwali ko'u hanauna i ka Manase a pau; a ua liilii au iloko o ka hale o ko'u makua.
16 Ja Herra sanoi hänelle: totisesti minä olen sinun kanssas, ja sinä lyöt Midianilaiset niinkuin yhden miehen.
I mai la o Iehova ia ia, Owau pu kekahi me oe, a e luku aku oe i ko Midiana, e like me ke kanaka hookahi.
17 Mutta hän sanoi hänelle: jos minä olen nyt löytänyt armon sinun tykönäs, niin anna minulle merkki, että sinä se olet, joka minun kanssani puhut.
I aku la keia ia ia, Ina i loaa ia'u ka lokomaikaiia mai imua ou, e haawi mai oe i hoailona no kou kamailio ana mai ia'u.
18 Älä kumminkaan täältä lähde, siihenasti kuin minä tulen sinun tykös, ja kannan minun ruokauhrini ja panen sinun etees. Hän sanoi: minä olen siihenasti kuin sinä palajat.
Ke noi aku nei au ia oe, Mai hele aku oe, a hiki mai au i ou la, a lawe mai i ko'u mohai makana, a waiho imua ou. I mai la kela, E kakali no wau, a hoi hou mai oe.
19 Gideon tuli ja teurasti vohlan, ja otti ephan happamattomia jauhoja, ja pani lihan koriin ja lihan liemen pataan, ja vei hänen tykönsä tammen alle ja pani eteen.
Hele aku la o Gideona iloko, a hoomakaukau iho la i keiki kao, a i palaoa hu ole, i hookahi epa; a waiho iho la i ka io iloko o ka hinai, a o ke kai, waiho iho la ia maloko o ka ipu, a lawe ae la ia, io na la malalo o Ka laau oka, a haawi aku la.
20 Ja Jumalan enkeli sanoi hänelle: ota liha ja happamaton leipä, ja pane tämän kiven päälle, ja kaada liemi ulos; ja hän teki niin.
I mai la ka anela o ke Akua ia ia, E lawe oe i ka io, a i ka palaoa hu ole, a e waiho maluna o keia pohaku, a e ninini iho i ke kai. A hana iho la ia pela.
21 Ja Herran enkeli ojensi sauvansa pään, joka oli hänen kädessänsä, ja satutti lihaan ja happamattomaan leipään, ja tuli nousi kivestä ja kulutti lihan ja happamattoman leivän. Ja Herran enkeli katosi hänen silmäinsä edestä.
Alaila, o aku la ka anela o Iehova i ka welau o ke kookoo, ma kona lima, a hoopa iho la i ka io, a me ka palaoa hu ole; a pii ae la ke ahi, mai loko ae o ka pohaku, a hoopau ae la i ka io, a me ka palaoa hu ole. Alaila, hele aku la ka anela o ka Haku, mai kona alo aku.
22 Kun Gideon näki sen olevan Herran enkelin, sanoi hän: Herra, Herra, olenko minä niin nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin!
A ike maopopo ae la o Gideona, he anela ia no Iehova, i iho la o Gideona, Auwe, e ka Haku, e Iehova e! no ka mea, ua ike au i kekahi anela o Iehova, he maka no he maka.
23 Mutta Herra sanoi hänelle: rauha olkoon sinulle! älä pelkää, et sinä kuole.
I mai la o Iehova ia ia, Aloha oe. Mai makou oe, aole oe e make.
24 Ja Gideon rakensi Herralle alttarin siinä, jonka hän kutsui rauhan Herraksi. Se on vielä tänäpänä Abiesriläisten Ophrassa.
Alaila hana iho la o Gideona i kuahu malaila, no Iehova, a kapa aku la oia ia mea, o Iehova-aloha. Aia no ia i keia la, ma Opera, no ka Abiezera.
25 Ja sinä yönä sanoi Herra hänelle: ota mulli isäs karjasta ja toinen mulli, joka on seitsemännellä vuodella, ja kukista Baalin alttari, joka on sinun isälläs, ja hävitä metsistö, joka siinä tykönä on,
Ia po no, olelo mai o Iehova ia ia, E kii oe i bipi opiopio, i ka bipi a kou makuakane, a me kekahi bipi ehiku makahiki, a e hoohiolo i ka lele o Baala, a kou makuakane, a e kua ilalo i ke kii o Asetarota e ku kokoke ana me ia;
26 Ja rakenna Herralle sinun Jumalalles alttari tälle korkialle vuorelle, sopivaiselle paikalle, ja ota toinen mulleista ja uhraa se polttouhriksi metsistön puilla jonka sinä hakkaat.
A e hana oe i kuahu no Iehova, no kou Akua, me ka hoonohonoho pono, maluna o keia wahi paa; a e lawe oe i ka lua o na bipi, a e kaumaha aku i mohai kuni, me ka wahie o ua kii o Asetarota la, au e kua'i.
27 Silloin otti Gideon kymmenen miestä palvelioistansa ja teki niinkuin Herra hänelle sanonut oli. Mutta hän pelkäsi ei saavansa sitä päivällä tehdä isänsä huoneen ja kaupungin asuvaisten tähden, ja teki sen yöllä.
Alaila lawe ae la o Gideona, i umi kanaka o kona poe kauwa, a hana iho la e like me ka Iehova i kauoha mai ai ia ia. Eia kekahi, no kona makau ana i ko ka hale o kona makua, a i na kanaka o ke kulanakauhale, aole ia i hana i ke ao, aka, hana no ia i ka po.
28 Kuin kaupungin kansa aamulla nousivat, katso, Baalin alttari oli kukistettu ja metsistö maahan hakattu, joka sen tykönä oli, ja toinen mulli pantu polttouhriksi alttarille, joka siihen rakennettu oli.
A i ke ala ana o na kanaka o ke kulanakauhale i kakahiaka nui, aia hoi, na hoohioloia ka lele o Baala, a ua kuaia ke kii o Asetarota e kokoke ana, a na kanmahaia ka lua o ka bipi maluna o ke kuahu i hanaia.
29 Ja he sanoivat toinen toisellensa: kuka on tämän tehnyt? Koska he visusti kyselivät ja tutkistelivat, niin he sanoivat: Gideon Joaksen poika sen teki.
I ae la kekahi i kekahi, Nawai la i hana i keia mea? Imi lakou a ninau hoi; alaila, haiia mai la, Na Gideona, ke keiki a Ioasa, i hana i keia mea.
30 Niin kaupungin asuvaiset puhuivat Joakselle, sanoen: anna poikas tulla tänne! Hänen pitää kuoleman; sillä hän on Baalin alttarin kukistanut ja metsistön hakannut, joka siinä tykönä oli.
Alaila olelo aku la na kanaka o ke kulanakauhale ia Ioasa, E lawe mai oe i kau keikikane iwaho, i make ia; no ka mea, ua hoohiolo oia i ke kuahu o Baala, a ua kua oia ilalo i ke kii o Asetarota e kokoke ana me ia.
31 Niin Joas sanoi kaikille, jotka seisoivat häntä vastaan: riitelettekö te Baalin puolesta? autatteko te häntä? Joka riitelee hänen puolestansa, sen pitää kuoleman ennen aamua: jos hän on jumala, niin kostakoon itse, että hänen alttarinsa on kukistettu.
Olelo aku la o Ioasa i na kanaka a pau i ku e mai ia ia, E hakaka anei oukou mamuli o Baala? E hoola anei oukou ia ia? O ka mea e hakaka mamuli ona, e make ia, i keia kakahiaka. Ina he akua ia, e hakaka oia mamuli ona iho, no ka hoohiolo ana o kekahi i kona lele.
32 Ja siitä päivästä kutsui hän hänen JerubBaal ja sanoi: Baal kostakoon itse, että hänen alttarinsa kukistettu on.
Nolaila kapa aku la oia ia ia i kela la, o i Ierubaala, i ae la, Na Baala e hakaka me ia, no ka mea, na hoohiolo oia i kona kuahu.
33 Kuin kaikki Midianilaiset ja Amalekilaiset ja ne itäiseltä maalta kokosivat itsensä yhteen, ja menivät ja sioittivat heitänsä Jisreelin laaksoon,
Alaila akoakoa mai la ko Midiana a pau, a me ka Ameleka, a me ka poe noho ma ka hikina, hele ae la, a hoomoana iho la ma ka papu o Iezereela.
34 Niin Herran henki täytti Gideonin, ja hän puhalsi basunaan ja kutsui Abieserin seuraamaan itsiänsä.
Uhi mai la ka Uhane o Iehova maluna o Gideona, a puhi iho la ia i ka pu, a akoakoa mai la ka Abiezera mamuli ona.
35 Ja hän lähetti sanan koko Manasselle ja kutsui myös heitä seuraamaan. Hän lähetti myös sanan Asserille, Sebulonille ja Naphtalille, ja hekin tulivat heitä vastaan.
A hoouna aku la ia i na luna i ka Manase a pau, a akoakoa mai la lakou mamuli ona; a hoouna aku la oia i na luna i ka Asera, a i ka Zebuluna, a i ka Napetali, a pii mai la lakou e halawai me ia poe.
36 Ja Gideon sanoi Jumalalle: jos sinä vapahdat Israelin minun käteni kautta, niinkuin sinä sanonut olet;
I aku la o Gideona ia Iehova, Ina e hook mai oe i ka Iseraela ma ko'u lima, e like me kau i olelo mai ai,
37 Katso, minä panen villaisen nahan pihalle: jos kaste tulee ainoastaan nahan päälle ja kaikki muu maa on kuiva, niin minä ymmärrän, ettäs minun käteni kautta Israelin vapahdat, niinkuin sinä sanonut olet.
E halii au i huluhulu ma kahi e hehi ai i ka palaoa; a ina he hau ma ka huluhulu wale no, a e maloo ka honua e a pau, alaila, e ike pono an, e hoola no oe i ka Iseraela ma ko'u lima, e like me kau i olelo mai ai.
38 Ja se tapahtui niin: kuin hän toisena päivänä varhain nousi, kääri hän nahan kokoon ja pusersi kasteen nahasta ja täytti maljan vedestä.
Eia hoi, i kona ala ana i kakahiaka ae, kaomi iho la oia i ka huluhulu, a uwi ae la i ke hau o ka huluhulu, a piha ka bola i ka wai.
39 Ja Gideon sanoi Jumalalle: älköön sinun vihas syttykö minua vastaan, jos minä vielä kerran puhun: minä koettelen vielä kerran sitä nahalla: anna ainoastaan nahan kuivan olla ja kaikella muulla maalla kasteen.
I aku la o Gideona i ke Akua, Mai wela mai kou huhu ia'u, a e olelo aku au i keia wale no; e ae mai oe ia'u i hookahi o'u hoao hou ana me ka huluhulu. Ke nonoi aku nei au ia oe, i maloo ma ka huluhulu wale no, a i hau hoi ma ka honua a pau.
40 Jumala teki myös niin sinä yönä: ja nahka ainoastaan jäi kuivaksi, ja kaste tuli kaiken maan päälle.
Ia po, hana mai ke Akua pela: na maloo ma ka huluhulu wale no, he hau no ma ka honua a pau.

< Tuomarien 6 >