Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered and said:
2 Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
Hear diligently my speech; and let this be your consolations.
3 Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
Suffer me, that I may speak; and after that I have spoken, mock on.
4 Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
As for me, is my complaint to man? Or why should I not be impatient?
5 Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
Turn unto me, and be astonished, and lay your hand upon your mouth.
6 Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
Even when I remember I am affrighted, and horror hath taketh hold on my flesh.
7 Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
Wherefore do the wicked live, become old, yea, wax mighty in power?
8 Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
Their seed is established in their sight with them, and their offspring before their eyes.
9 Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
Their houses are safe, without fear, neither is the rod of God upon them.
10 Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
Their bull gendereth, and faileth not; their cow calveth, and casteth not her calf.
11 Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
They send forth their little ones like a flock, and their children dance.
12 He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
They sing to the timbrel and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
They spend their days in prosperity, and peacefully they go down to the grave. (Sheol h7585)
14 Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
Yet they said unto God: 'Depart from us; for we desire not the knowledge of Thy ways.
15 Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
What is the Almighty, that we should serve Him? And what profit should we have, if we pray unto Him?' —
16 Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
Lo, their prosperity is not in their hand; the counsel of the wicked is far from me.
17 Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
How oft is it that the lamp of the wicked is put out? that their calamity cometh upon them? that He distributeth pains in His anger?
18 Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
That they are as stubble before the wind, and as chaff that the storm stealeth away?
19 Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
'God layeth up his iniquity for his children!' — let Him recompense it unto himself, that he may know it.
20 Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
Let his own eyes see his destruction, and let him drink of the wrath of the Almighty.
21 Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
For what pleasure hath he in his house after him? seeing the number of his months is determined.
22 Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
Shall any teach God knowledge? seeing it is He that judgeth those that are high.
23 Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
One dieth in his full strength, being wholly at ease and quiet;
24 Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
His pails are full of milk, and the marrow of his bones is moistened.
25 Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
And another dieth in bitterness of soul, and hath never tasted of good.
26 Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
They lie down alike in the dust, and the worm covereth them.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
Behold, I know your thoughts, and the devices which ye wrongfully imagine against me.
28 Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
For ye say: 'Where is the house of the prince? And where is the tent wherein the wicked dwelt?'
29 Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
Have ye not asked them that go by the way; and will ye misdeem their tokens,
30 Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
That the evil man is reserved to the day of calamity, that they are led forth to the day of wrath?
31 Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
But who shall declare his way to his face? And who shall repay him what he hath done?
32 Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
For he is borne to the grave, and watch is kept over his tomb.
33 Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
The clods of the valley are sweet unto him, and all men draw after him, as there were innumerable before him.
34 Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
How then comfort ye me in vain? And as for your answers, there remaineth only faithlessness?
