Jobin 20

1 Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:

Wtedy Sofar z Naama odpowiedział:

2 Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.

Dlatego moje myśli skłaniają mnie do odpowiedzi i z tego powodu [mówię] pośpiesznie.

3 Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.

Słuchałem obraźliwego upomnienia i duch mojego zrozumienia podsuwa mi odpowiedź:

4 Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,

Czy nie wiesz, że od wieków, odkąd człowieka postawiono na ziemi;

5 Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.

Radość niegodziwych [jest] krótka, a wesołość obłudnika [trwa] okamgnienie?

6 Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;

Choćby jego wyniosłość sięgała aż do niebios, a jego głowa – do obłoków;

7 Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?

[To jednak] zginie on na wieki jak jego własny gnój, [a] ci, którzy go widzieli, powiedzą: Gdzie [on] się podział?

8 Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.

Uleci jak sen i nie znajdą go; ucieknie jak nocne widzenie.

9 Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.

Oko, które go widziało, nie zobaczy go więcej, i już nie ujrzy go jego miejsce.

10 Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.

Jego synowie będą się korzyć przed ubogim, jego ręce zwrócą swe bogactwo.

11 Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.

Jego kości są pełne [grzechów] jego młodości, razem z nim spoczną w prochu.

12 Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.

A choć zło jest słodkie w jego ustach i zataja je pod swoim językiem;

13 Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.

Chociaż rozkoszuje się nim i nie opuszcza go, zatrzymując je na swoim podniebieniu;

14 Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.

[To jednak] jego pokarm we wnętrznościach przemienia się, [staje się] żółcią żmii w jego wnętrzu.

15 Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.

Połknął bogactwa i zwróci je; Bóg je wyrzuci z jego brzucha.

16 Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.

Będzie ssał jad żmii, zabije go język węża.

17 Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.

Nie zobaczy rzek, potoków, strumieni miodu ani masła.

18 Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.

Zwróci swój zysk i nie połknie go; i choć znowu zdobędzie wielki majątek, nie ucieszy się [z niego].

19 Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.

Bo uciskał [i] opuszczał ubogich, przemocą zabrał dom, którego nie zbudował.

20 Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.

Dlatego nie zazna pokoju w swoim wnętrzu, nie zatrzyma tego, czego pragnął.

21 Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.

Z jego pokarmów nic nie zostanie, nie rozmnożą się jego dobra.

22 Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.

Mimo obfitości jego dostatku dosięgnie go bieda. Wszelka ręka nikczemnych uderzy na niego.

23 Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.

Gdy będzie miał czym napełnić swój brzuch, [Bóg] ześle na niego zapalczywość swego gniewu, wyleje na niego [i] na jego pokarmy.

24 Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.

[Gdy] będzie uciekał przed żelazną bronią, przebije go łuk spiżowy.

25 Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.

Wyjęta będzie [strzała] z grzbietu, a grot przeszyje jego wątrobę; ogarnie go strach.

26 Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.

Wszelka ciemność zaczai się w jego kryjówkach. Pożre go ogień niewzniecony, a ten, kto pozostał w jego przybytku, będzie udręczony.

27 Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.

Niebo odkryje jego nieprawość, a ziemia powstanie przeciwko niemu.

28 Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.

Dobytek jego domu przepadnie, [jego dobra] rozpłyną się w dniu [Bożego] gniewu.

29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.

Taki [jest] dział Boga dla niegodziwego i dziedzictwo przeznaczone mu przez Boga.