Luke 17
1 Jesus said to His disciples, "It is inevitable that causes of stumbling should come; but alas for him through whom they come!
Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
2 It would be well for him if, with a millstone round his neck, he were lying at the bottom of the sea, rather than that he should cause even one of these little ones to fall.
Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
3 Be on your guard. "If your brother acts wrongly, reprove him; and if he is sorry, forgive him;
Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
4 and if seven times in a day he acts wrongly towards you, and seven times turns again to you and says, 'I am sorry,' you must forgive him."
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
5 And the Apostles said to the Lord, "Give us faith."
Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
6 "If your faith," replied the Lord, "is like a mustard seed, you might command this black-mulberry-tree, 'Tear up your roots and plant yourself in the sea,' and instantly it would obey you.
Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
7 But which of you who has a servant ploughing, or tending sheep, will say to him when he comes in from the farm, 'Come at once and take your place at table,'
Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
8 and will not rather say to him, 'Get my dinner ready, make yourself tidy, and wait upon me till I have finished my dinner, and then you shall have yours'?
Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
9 Does he thank the servant for obeying his orders?
Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
10 So you also, when you have obeyed all the orders given you, must say, "'There is no merit in our service: what we have done is only what we were in duty bound to do.'"
Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
11 As they pursued their journey to Jerusalem, He passed through Samaria and Galilee.
Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
12 And as He entered a certain village, ten men met Him who were lepers and stood at a distance.
Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
13 In loud voices they cried out, "Jesus, Rabbi, take pity on us."
Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
14 Perceiving this, He said to them, "Go and show yourselves to the Priests." And while on their way to do this they were made clean.
Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
15 One of them, seeing that he was cured, came back, adoring and praising God in a loud voice,
Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16 and he threw himself at the feet of Jesus, thanking Him. He was a Samaritan.
Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
17 "Were not all ten made clean?" Jesus asked; "but where are the nine?
Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
18 Have none been found to come back and give glory to God except this foreigner?"
Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
19 And He said to him, "Rise and go: your faith has cured you."
Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
20 Being asked by the Pharisees when the Kingdom of God was coming, He answered, "The Kingdom of God does not so come that you can stealthily watch for it.
Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 Nor will they say, 'See here!' or 'See there!' --for the Kingdom of God is within you."
Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
22 Then, turning to His disciples, He said, "There will come a time when you will wish you could see a single one of the days of the Son of Man, but will not see one.
Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
23 And they will say to you, 'See there!' 'See here!' Do not start off and go in pursuit.
Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
24 For just as the lightning, when it flashes, shines from one part of the horizon to the opposite part, so will the Son of Man be on His day.
Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
25 But first He must endure much suffering, and be rejected by the present generation.
Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
26 "And as it was in the time of Noah, so will it also be in the time of the Son of Man.
Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
27 Men were eating and drinking, taking wives and giving wives, up to the very day on which Noah entered the Ark, and the Deluge came and destroyed them all.
He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
28 The same was true in the time of Lot: they were eating and drinking, buying and selling, planting and building;
Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
29 but on the day that Lot left Sodom, God rained fire and brimstone from the sky and destroyed them all.
Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
30 Exactly so will it be on the day that the veil is lifted from the Son of Man.
Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
31 "On that day, if a man is on the roof and his property indoors, let him not go down to fetch it; and, in the same way, he who is in the field, let him not turn back.
Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
32 Remember Lot's wife.
Muistakaa Lotin emäntää.
33 Any man who makes it his object to keep his own life safe, will lose it; but whoever loses his life will preserve it.
Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
34 On that night, I tell you, there will be two men in one bed: one will be taken away and the other left behind.
Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
35 There will be two women turning the mill together: one will be taken away and the other left behind."
Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
37 "Where, Master?" they inquired. "Where the dead body is," He replied, "there also will the vultures flock together."
Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.
